Olli Seikkulan säveltämä pääsiäisdraama esitetään tuomiokirkossa

– Teos piti esittää tuomiokirkossa jo 2020, mutta koronapandemia tuli väliin. Viime vuonna eläteltiin haurasta toivetta, mutta esitys piti jälleen perua. Nyt viimein se pystytään toteuttamaan, iloitsee pääsiäisdraaman säveltäjä Olli Seikkula.

Laulua, soittoa, puhetta ja tanssin liikekieltä yhdistelevää esitystä tekee pitkälti sama joukko, joka on toteuttanut aiemmin viisi pääsiäisdraamaa tai -vaellusta Limingassa.

Käsikirjoitus ja ohjaus on Helena Tornbergin käsialaa. Päärooleissa kuullaan tuttuja nimiä: Janne Sihvo laulaa Jeesuksena, Marjukka Mustajärvi tekee Marian roolin, Lassi Makkonen on Joosef. Uutena pääroolissa on Touko Hukkanen, joka esittää Jeesusta 12-vuotiaana. Jyrki Kontkanen tanssii soolon.

Viisihenkisessä yhtyeessä viulua soittavat Olli Seikkula ja Sinikka Ala-Leppilampi. Harmonin ääreen istuu Harri Laakkonen, bassossa on Ari Kivelä, Petteri Paanasen instrumentit ovat klarinetti ja saksofoni. Pääsiäisdraamassa esiintyy ja esilaulajana toimii Tiina Saukkoriipi-Haapalan johtama naiskuoro. Esityksessä on mukana lisäksi kymmeniä etupäässä liminkalaisia vapaaehtoisia.

Modernia suomalaista kansanmusiikkia

Olli Seikkula on säveltänyt tämänkertaiseen Via Dolorosa -pääsiäisdraamaan lähes 20 kappaletta.

– Partituuria on 160 sivua, hän kertoo.

Seikkula on virkavapaalla Limingan seurakuntapastorin työstä. Sävellystyö on syntynyt musiikkipedagogi-opintojen ja kitaransoiton opetuksen ohessa.

Seikkula on säveltänyt kappaleita Limingassa esitettyihin pääsiäisdraamoihin aiemminkin, ei kuitenkaan aiemmin koko esityksen musiikkia.

– Luvassa on modernia suomalaista kansanmusiikkia. Polskaa, valssia, sottiisia. Hitaita marsseja ja jotakin menuetintapaistakin. Sellaista musiikillista maisemaa.

– Mielenkiintoisen kontrastin esitykseen tuo se, että laulusolistit laulavat klassisella äänenmuodostuksella.

Kaikki musiikki on lähtöisin samasta juuresta

Seikkula pitää kahdentuhannen vuoden takaisia tapahtumia ja kansanmusiikkia hyvin luontevana yhdistelmänä.

– Eihän 2000 vuotta sitten ollut länsimaista taidemusiikkia. Vaikka eihän sitä tällaisten pääsiäisen ajan tapahtumien äärellä kokonaan voi ohittaa.

– Kaikki musiikki on lähtöisin yhdestä ja samasta juuresta. Lähi-idän musiikista löytyy ihan samoja sävyjä kuin meidän omasta musiikkiperinteestämme. Meidänkin perinteessämme kuvioidaan ja koristellaan tavalla, joka voi synnyttää assosiaation itämaihin.

Muillekin paikkakunnille?

Pääsiäisdraamoja on tehty muualla Suomessa ja Oulussakin. 

– Tämän esityksen ainutlaatuisuus perustuu uskoakseni yhdistelmään, jossa suomalainen nykykansanmusiikki tässä laajuudessa läpisävellettynä, klassinen laulu, kuoro, yhteislaulu, soolotanssi ja ison vapaaehtoisjoukon toteuttama yhteisödraama kohtaavat kahden tuhannen vuoden takaiset tapahtumat.

Seikkulan mielestä olisi mahtavaa, jos pääsiäisdraama jäisi elämään. Hän on valmis viemään teoksensa myös muille paikkakunnille.

– Oma haasteensa on toki saada kokoon tällainen joukko esiintyjiä. Teoksen musiikki ei ole ihan kaikkein helpointa – ei näitä kappaleita pysty antamaan aivan kenelle tahansa laulajalle laulettavaksi eikä mille tahansa pelimannipumpulle soitettavaksi.

–Ainakin Etelä-Suomesta löytyy osaajia ja tietysti Keski-Pohjanmaalla Kaustisen seudulla on aika uskomatonta osaamista tässä musiikkilajissa.

• Pääsiäisdraama Via Dolorosa Oulun tuomiokirkossa 16.4. kello 18. Järjestäjinä Oulun tuomiokirkkoseurakunta sekä hengellinen teatteriyhdistys Via Dolorosa Liminka ry. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Ennakkomyynti 7.–8.4. Valkeassa.