Auttaja arjessa ja vapaalla

Oululainen Pirjo Hätälä tarkkailee tottuneesti lounastarjoilun sujumista haukiputaalaisessa Lomakoti Onnelassa ja kehottaa lounastajia ottamaan vielä jälkiruuaksi kakkua. Sacher-kakku katoaa nopeasti.

Korona toi 70-vuotiaalle Lomakodille haasteita, mutta nyt Lomakoti Onnela ry:n omistaman yrityksen toiminnasta vastaava Hätälä voi huokaista: varauksia on tullut ja tulee koko ajan lisää.

– Torstain kaikille avoimiin perhepäiviin on tullut koko ajan enemmän väkeä. Viime viikolle syömässä kävi 60 henkeä, Hätälä kertoo.

Elämänmittainen korkeakoulu

Pirjo Hätälä vihittiin vuonna 1969 diakoniksi. Hän on työskennellyt koko työelämänsä ajan lasten ja nuorten parissa.

– Oma perhe oli ensin minun korkeakouluni, ja toinen oppikoulu oli, kun kodistamme tuli perhehoitoyksikkö, Pirjo muistelee.

Pirjo ajatteli hoitaa kolmea lastaan kotiäitinä samaan aikaan kun miehen työn kautta heidän kotiinsa perustettuun perhehoitoyksikköön muutti kolme nuorta opettelemaan itsenäistä asumista. Mutta eihän se niin helposti sujunut.

– Luottamuksen rakentaminen lasten kanssa ei ole sellaista, että se käy kuin valssi, hän kuvailee.

Elämä toi omat mutkat muutenkin haastaviin tilanteisiin, ensimmäinen avioliitto päättyi eroon ja toisen avioliiton vei loppuun miehen Alzheimerin tauti.

Lähityö on ollut aina tärkeää Pirjolle, niinpä vielä 70-vuotiaanakin hän istui vastaanottokeskuksessa yhdessä eri maista tulleiden alle kouluikäisten lasten kanssa. Pelastakaa Lapset ry:n Lapsiystävällisessä tilassa kävi kahdesti viikossa 15–20 lasta.

– Näin annettiin äideille lepohetki tehdä jotain ilman lapsia. Osa heistä kävi kielikoulussa ja osa vaikka kaupassa, Pirjo kertoo.

Toimeliaisuus tuli kotoa

Työnohjaus tuli Pirjolle tutuksi jo opiskeluaikana 1960-luvulla ja myöhemmin Oulussa Perheasiain neuvottelukeskuksessa.

– Sosiaalityössä oli tärkeää osata hakea itselleen apua. Työ on sen verran vaativaa. Meillä olikin tapana sanoa, että jokainen itseään ja työtään kunnioittava sosiaalityöntekijä hakeutuu työnohjaukseen tai terapiaan, hän kertoo.

Seuraava askel työelämässä vei Pirjon vuonna 1999 Rajakylän, Pateniemen ja Pöllönkankaan koulujen kuraattoriksi. Työ koulumaailmassa tuntui mieluisalta.

Vapaaehtoistyö on kulkenut koko ajan Pirjon elämän mukana. Vapaaehtoisuus alkoi Onnelasta. Sinne kotiäidin houkutti mukaan yli neljä vuosikymmentä sitten naapuri, joka näki Pirjossa oivan seuraavan sukupolven vapaaehtoisen.

– Toimeliaat vanhemmat antoivat aikanaan mallia, Pirjo arvelee ja kertoo isänsäkin olleen monessa mukana.

Vielä 1970-luvulla Onnelassa pyöritettiin kesäisin äitien 10 päivän lomia, nykyisin ohjelmaa riittää läpi vuoden.

Vapaaehtoisuus työtä vapaampaa

Pirjo Hätälä nimettiin Suomalaisen Naisliiton Oulun Osasto ry:n vuoden 2022 Tähtiemoksi. Valintaan vaikutti Onnelassa tehdyn 43 vuoden vapaaehtoistyön lisäksi aktiivinen toiminta monessa muussa järjestössä.

Onnelan lisäksi hän on edelleen mukana Ikäihmisten Olohuoneen toiminnassa.

Pirjo kokee, että vapaaehtoisuus on antanut hänelle paljon, koska toisin kuin työelämässä, vapaaehtoista eivät sido kaikenlaiset säädökset.

– Saat olla vapaaehtoisena oma itsesi eikä ole pakko tehdä mitään. Omasta tahdosta tehty vapaaehtoisuus antaa siksi niin paljon, Pirjo kuvailee.

Onnelan toiminnassa on yhä mukana Pirjonkin alkuvuosista tuttuja naisia. Sukupolvenvaihdos on pian edessä, mutta Onnela on edelleen hyvällä huolenpidolla:

– Onnelassa säilyi tekemisen meininki ja vanha polvi oli tarkka, että siellä on siistiä ja puhdasta. Itse kelpasin aluksi vain vessoja siivoamaan, Pirjo muistelee ja lisää pesseensä ne nytkin ennen kotiin lähtöä.

• Lomakoti Onnelassa torstaisin (12.5. saakka) perhepäivä kello 10–14 lapsiperheille, jotka hoitavat alle kouluikäisiä lapsia kotona. Lounas kello 11–12. Kello 12–13 ruokailu ikäihmisille ja muille aikuisille. Ilmaista ruokailua tukee Prikka kiertoon -hanke kaupan ylijäämäelintarvikkeilla.