Pinja Kumento tykästyi kehitysvammaisten diakoniatyön monipuolisuuteen suorittaessaan sosionomi-diakonin opintoihin liittyvää harjoittelua.
– Harjoittelujakso ajoittui pahimpaan korona-aikaan. Kerhot ja leirit olivat tauolla rajoitusten takia ja töitä tehtiin paljon puhelimitse. Rajoitusten purkamisen jälkeen olen toiminut kerhoissa vapaaehtoisena avustajana.
Lokakuun alusta lähtien Kumento on toiminut 50-prosenttisella työajalla Oulun seurakuntien kehitysvammaistyön diakonina.
– Minulla ei ollut aiempaa kokemusta kehitysvammatyöstä, mutta harjoittelu ja vapaaehtoisena työskentely ovat auttaneet minua sopeutumaan. Erityisesti kerhoissa käyvät ihmiset ovat minulle jo tuttuja, toteaa Kumento.
– Pidän työstäni. Asiakkaat ovat ottaneet minut ihanasti vastaan, samoin työyhteisö. Jos jokin on jännittänyt, olen voinut kysyä apua ja neuvoja, aina on auttajia lähellä.
Viime kesänä Kumento oli mukana kehitysvammaisten rippileirillä diakonissa Christa Moilanen-Hyttisen työparina.
– Olemme toistaiseksi tehneet käyntejä hoitokodeissa ja laitoksissa yhdessä. Uskon, että on helpompi tutustua puolin ja toisin, kun mukana on tuttu ihminen.
Pinja Kumento rohkaisee ottamaan häneen yhteyttä.
– Minulle saa tulla juttelemaan, soittaa ja lähettää sähköpostia. Tutustun mielelläni uusiin ihmisiin.
=> Anna palautetta haastattelusta
Lue myös nämä: