Sanna Kangas on runoileva Unikko-fani

Sanna Kankaalla on Pateniemessä sijaitsevassa Maininkikodissa oma yksiö. Siellä on hänestä hyvä asua, vaikka joskus naapuriasunnoista kuuluukin melua.

– Osallistun päivätoimintaan sen verran kuin haluan. Sitten nukun, käyn kaupungilla tai seuroissa ja teen käsitöitä, Kangas kertoo arjestaan.

Mielellään hän soittaisi myös pianoa, mutta sellaista ei talosta löydy.

– Oma kannettava urkusoitin voisi onnistua, Kangas pohtii.

Oulussa asuvat myös sisko ja veli, vanhemmilla on koti yhä Kajaanissa. Siellä tulee vierailtua melkein joka kuukausi.

– Mutta joka ilta minä soitan äidille.

Aiemmin Kangas asui Ranualla. Oulussa asiat ovat kuitenkin paremmin.

– Sain Oulussa oman avustajan ja taksimatkoja.

Nähtävääkin on enemmän. Esimerkiksi Ideapark löytyy läheltä, ei tarvitse lähteä edes keskustaan saakka.

Kodista näkee, että siellä asuja tykkää Marimekon kuoseista, erityisesti Unikko-kuviosta. Niitä löytyy verhoista, pöytäliinasta, patalapuista, mukeista ja muistivihkojen kansista. Kirjahyllyä koristaa enkeliparvi.

– Sain kesällä 50-vuotislahjaksi 200 euron arvoisen Marimekon lahjakortin. Melkein koko raha on jo käytetty.

Muistivihkoihin Sanna Kangas kirjoittaa ylös runojaan. Niitä on syntynyt jo kolmen vuosikymmenen ajan. Yhden runokirjan hän on julkaissutkin omakustanteena. Saavutuksesta sietää olla ylpeä.

– Kaikki kehitysvammaisethan eivät osaa edes kirjoittaa, hän muistuttaa.

Kiusaamista niin lapsena kuin aikuisena kokenut Kangas toivoo, että ihmiset kiinnittäisivät enemmän huomiota siihen, että erilaisuuskin on rikkautta.

– Ihmisten pitäisi olla ymmärtäväisempiä toisiaan kohtaan.

• Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa vietetään 1.–7. joulukuuta.