Elämäntyönä ihmiset

Aulikki Rinta-Säntti on ollut nuorten tukena 80-luvulta alkaen. Nuorten tukemisen lisäksi seurakunnan työntekijöiden tehtävä on hänen mielestään välittää kuvaa armollisesta ja rakastavasta Jumalasta sekä opettaa arkikristillisyyttä.

|

Kiimingissä 37 vuotta seurakunnan nuoristyönohjaajana työskennellyt Aulikki Rinta-Säntti jäi eläkkeelle joulukuussa. Suurempia suunnitelmia eläkepäiville ei ole.

– En lähde maailmanympärysmatkalle. Autan lasteni perheitä ja 93-vuotiasta isääni. Ompelukone ja saumuri ovat löytäneet uudet paikat ja lankavarastot täydentyneet sopivasti. Tarkoitus on viettää kiireetöntä elämää ja tehdä asioita, joita en työelämässä ehtinyt.

Uusi arki vaatii totuttelua.

– Siihen pitää opetella, että kaikkea ei tarvitse suunnitella vuodeksi etukäteen ja miettiä, onkohan silloin joku leiri. Jos tekee mieli lähteä käymään jossain niin sen kun lähtee vaan.

Rohkeita nuoria muuttuvassa maailmassa

Pitkän uran tehnyt Rinta-Säntti kokee, että nuoret ovat samalla tavalla nuoria kuin 1980-luvulla.

– Nykynuoret ovat rohkeampia, mutta ikävaiheeseen kuuluu oman itsensä etsiminen: kuka minä olen ja mitä minusta tulee. Jokaisen kasvutarina on erilainen.

Rinta-Säntin mukaan maailma nuorten ympärillä on muuttunut. Elämäntahti on kiihtynyt ja maailmasta on tullut suorittavampi. Jo ensimmäisestä luokasta lähtien koulu on vaativampaa ja aina pitäisi pärjätä ja suorittaa.

Myös turvattomuus on lisääntynyt. Hän kertoo, että alkuvuosina Kiimingissä eräässä koulussa järjestettiin opettajien tapaaminen, kun erään perheen vanhemmat erosivat.

– Minutkin pyydettiin sinne ja mietittiin, miten asiaa käsiteltäisiin. Nyt jos miettii sitä samaa koulua, niin varmaan yli puolet oppilaiden vanhemmista ovat eronneet. Perheyhteys on muuttunut.

Samana työssä on pysynyt peruskristillisyys ja ihmisten kohtaaminen. Rinta-Säntti pitää tärkeänä, että jokainen tulisi nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.

– Kaikki kohtaamiset ovat ainutkertaisia. Olen koettanut saada ihmisen tuntemaan siinä hetkessä, että hän on tärkeä.

Nuoret ovat toimineet ohjaajansa opettajina

Rinta-Säntillä ei ole ollut erikseen työminää ja kotiminää, joten työn ja vapaa-ajan rajaaminen on ollut välillä haastavaa. Tärkeimpinä asioina työstä on jäänyt kaksi asiaa: armahtava Jumala ja ihmisen inhimillinen kohtaaminen.

 

Oma jumalasuhde on muuttunut työn myötä aika paljonkin.

 

– Oma jumalasuhde on muuttunut työn myötä aika paljonkin. Nuoruudessani Jumala ei välittynyt minulle kovinkaan armollisena.

Rinta-Säntti on opettanut nuoria ja lapsia leireillä niin kaveritaidoissa kuin kristinuskossa. Muilta ihmisiltä hän kertoo oppineensa kaikenlaista kädentaidoista älylaitteiden käyttöön.

– Olen kokenut suuria oivalluksia leireillä nuorten parissa. Ripareilla monet asiat käsitellään tekemisen kautta, mutta nuoret ovat opettaneet minua sanoittamaan asioita ymmärrettävästi.

 

Työ on ollut aina kaksisuuntaisia.

 

– Työ on ollut aina kaksisuuntaisia. Sen, mitä olen antanut, olen saanut moninkertaisena takaisin: välittämistä ja rakkautta.

Rippikoulu asennekasvattajana

Rippikoulua kuvaillaan siirtymävaiheena lapsuudesta kohti nuorta aikuisuutta. Rinta-Säntti on samaa mieltä, mutta hänen mukaansa riparilla on myös selkeä, erilainen tehtävä.

– Rippikoulu on asennekasvattaja. Tietoa kristinuskosta ja kirkosta on vaikka kuinka, mutta jos nuorelle jää riparista negatiivinen kuva niin mitä hän tekee sillä tiedolla, jos hän ensi töikseen eroaa kirkosta täyttäessään 18 vuotta.

Rinta-Säntin mukaan nuoren on tärkeä ymmärtää, ettei kirkko tai seurakunta ole vain yksi ihminen ja että nuorelle on seurakunnassa sellainen paikka, jonka hän tarvitsee. Seurakunnan työntekijöiden tehtävä on tukea nuorta ja välittää kuvaa armollisesta ja rakastavasta Jumalasta sekä välittää ja opettaa arkikristillisyyttä.

 

Vaikka nuori ei saisi tiedollisesti riparista mitään, rippikoulu on saavuttanut tavoitteensa jos nuorelle jää asenne, että Jumala välittää hänestä.

 

– Riparilla pitää olla hyvässä suhteessa yhdessäoloa, yhteisöllisyyttä, rukousta ja Raamattua. Vaikka nuori ei saisi tiedollisesti riparista mitään, rippikoulu on saavuttanut tavoitteensa jos nuorelle jää asenne, että Jumala välittää hänestä, että hän kelpaa sellaisena kuin on ja että seurakunta koostuu ihmisistä, joiden kanssa on hyvä olla.

Hän haluaakin lähettää terveisiä nuorilleen ja entisille työkavereilleen.

– Iso kiitos kaikille Kiimingin nuorille kaikissa sukupolvissa. On ollut huikeaa seurata, miten edellinen sukupolvi on aina kasvattanut uuden. Kiitos, että olen saanut olla siinä mukana.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää