Kokenut leireilijä odottaa jo kesän Kymppileiriä

Yli 30 vuoden työuran Keminmaan seurakunnassa tehnyt Virpi Huttunen aloitti nuorisotyönohjaajana Haukiputaalla viime syksynä.

– Kun virka tuli auki, koin että voisi olla hyvä aika lähteä lapsuuden maisemiin, Kellossa lapsuutensa viettänyt Huttunen sanoo.

Virpi tapasi tulevan miehensä Hannun Raudaskylän kristillisellä opistolla nuorisotyönohjaajaksi opiskellessaan. Valmistumisen jälkeen kummallekin löytyi töitä Jalasjärven seurakunnasta ja sen jälkeen Keminmaan seurakunnasta.

– Menimme naimisiin ja perustimme perheen. Olin aina haaveillut isosta perheestä ja saimmekin seitsemän lasta. Teimme Keminmaalla varhaisnuorisotyötä, nuorisotyötä ja rippikoulutyötä yhdessä.

Tienoot ovat tutun näköiset,

mutta lapsuuden kotitalo on jo purettu.

Kun Virpi Huttunen vuonna 2021 jäi leskeksi, Oulussa asuvat lapset alkoivat houkutella äitiä muuttamaan.

– Muutto ei tuntunut ajankohtaiselta vielä silloin, mutta kun virka Haukiputaalle tuli auki, ajattelin että voisi olla hyvä aika palata lapsuuden maisemiin. Vähän epäileväisenä paikkaa hain. Mietin, valitaankohan minun ikäistäni enää minnekään, 56-vuotias Huttunen sanoo.

– Oli helppoa tulla tuttuun ympäristöön, vaikka monia asia on muuttunutkin. Tienoot ovat tutun näköiset, mutta lapsuuden kotitalo on jo purettu pois, sanoo Kellossa lapsuutensa elänyt Huttunen.

Myös aikuiset

voisivat toimia kerhonohjaajina.

Haukiputaalla hän muun muassa tukee ja kouluttaa alakouluikäisille kerhoja pitäviä kerhonohjaajia.

– Haukiputaalla on melko vireää kerhotoimintaa: meillä on 12 kerhoa ja niissä kerhonohjaajina 27 rippikoulun ja pääosin myös kerhonohjaajakurssin käynyttä nuorta. Kerhoissa käy joka viikko noin sata alakouluikäistä lasta.

Vapaaehtoisten ohjaajien työpanos on tosi arvostettava, kiittää Huttunen – joka itse piti nuorena kerhoa Kellon seurakuntakodilla.

Huttusen mielestä kerhonohjaajina voisi toimia myös aikuisia ihmisiä, jotka haluisivat jakaa jonkin erikoisosaamisensa.

– Mieleen tulee esimerkiksi perhonsidonta tai lennokkien valmistus.

Nuorisotyönohjaajien työnkuvaan kuuluu myös yhteistyö paikallisten koulujen kanssa.

– Vastikään olin mukana Länsituulen koulun ”Unelmien koulupäivässä”, johon oppilaat olivat saaneet toivoa tekemistä. Olin temppurata-pisteellä, keppihevosradalla ja paistoin vohveleita. Pian olen menossa Aseman koululle siellä järjestettävään tapahtumaan.

Kun kerhokausi päättyy huhtikuussa, nuorisotyönohjaajien katseet kääntyvät kohti kesän leirejä ja toimintapäiviä.

Huttunen odottaa jo kovasti Oulun seurakuntien yhteistä Kymppileiriä. Haukiputaan kymmenvuotiaat osallistuvat leirille Oulunsalon ja Karjasillan seurakuntien 10-vuotiaiden kanssa kesäkuun lopulla.

– Kymppileirillä olen ensikertalainen, mutta muutoin rutinoitunut leirillä kävijä. Nuorena olin paljon leireillä ja Keminmaan seurakunnassa pidimme mieheni kanssa kaikki lasten- ja nuortenleirit, rippikoululeirit vuorottelimme.

– Siitä tuli meille osa elämäntapaa. Huono puoli oli oikeastaan vain se, että kun rippileirielämän hälystä kotiin palaava osapuoli olisi halunnut viettää jonkin aikaa hiljaisuudessa ihan itsekseen, kotona lasten kanssa ollut vanhempi jo kovasti kaipasi aikuista juttuseuraa, Huttunen hymyilee.

Rippikoulutyö kuuluu työnkuvaan ympäri vuoden.

Syksyllä alkaneen päivärippikoulun konfirmaatio oli 16. maaliskuuta. Talven ja kevään mittaan on viikonloppuopetusta riparilaisille, jotka tulevat leiririppikouluihin kesällä.