Uskontolukutaidon vahvistaminen halutaan hallitusohjelmaan

Huhtikuussa käytävien eduskuntavaalien jälkeen asetetaan uusi hallitus, joka laatii uuden hallitusohjelman. Se on toimintasuunnitelma, jossa sovitaan hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista tuleville neljälle vuodelle.

Monet sidosryhmät esittävät hallitusohjelmaan omia tavoitteitaan.

Myös kirkko on laatinut oman esityksensä.  Sen kärkiteemat ovat eriarvoisuuden vähentäminen, nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen, tasapainoinen aluekehitys, uskonnonvapaus, uskontolukutaidon vahvistaminen, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden edistäminen sekä ilmastokestävän elämäntavan edistäminen.

Kantavana teemana on yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistaminen: kirkko haluaa olla rakentamassa turvaa, toivoa ja luottamusta ihmisten arkeen.

Piispa Jukka Keskitalo kuvaa kirkon hallitusohjelmatavoitteita kokonaisuudeksi, jossa on sekä yleisempiä kirkon uskosta ja etiikasta nousevia tavoitteita että ihmisten arkiseen elämään liittyviä huolenaiheita. Lisäksi on tavoitteita, jotka liittyvät kirkon toimintaan ja toimintaedellytyksiin.

Jos pitäisi valita seitsemästä tavoitteesta vain yksi, se voisi Keskitalon mukaan olla uskontolukutaidon vahvistamiseen liittyvä tavoite. 

– Eräitä muita kirkon hallitusohjelmatavoitteista pitävät esillä muutkin toimijat. Uskontolukutaidon vahvistamista pitävät tuskin esillä kovin monet muut kuin kirkko. 

– Tämä tavoite liittyy myös positiiviseen uskonnonvapauteen eli siihen, että kansalaisten uskonto saa näkyä myös julkisessa tilassa ja yhteiskunnassa.

Kirkko ei välttämättä saa tavoitteitaan läpi hallitusohjelmaan yksinään. Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa on kannattavaa.

– Aina on eduksi, jos useampi taho ajaa samantyyppisiä tavoitteita. Tästä on kokemusta muun muassa silloin kun yhdessä Kirkon Ulkomaanavun ja muiden kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa ajettiin korotusta kehitysyhteistyömäärärahoihin.

Kirkon hallitusohjelmatavoitteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan verkosta. Piispat kirjoittavat hallitusohjelmatavoitteisiin liittyen omia puheenvuorojaan. Piispa Keskitalon puheenvuoroon uskontolukutaidon tärkeydestä pääset tästä.

Kirkon seitsemän hallitusohjelmatavoitetta

Eriarvoisuuden vähentäminen vahvistaa yhteiskuntarauhaa

Kirkon mielestä kansalaisten perusturvan tasoa on nostettava sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä. 

Sosiaaliturvajärjestelmästä on tehtävä nykyistä yksinkertaisempi, moninaiset elämäntilanteet paremmin huomioiva ja aktiivisuuteen kannustava.

Mahdollisuutta saada monialaista apua yhdeltä luukulta on edelleen kehitettävä.  
Esimerkiksi mielenterveys- ja ylivelkaantumisongelmien ehkäisemiseksi avun hakemisen ja saamisen pitää olla nopeaa.

Jokainen ikäihminen ansaitsee turvallisen vanhuuden ja turvallisen ikääntymisen. Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla on vahvistettava kotihoidon resursseja ja laatua sekä kehitettävä omaishoitoa. 

Nuorten hyvinvointiin panostaminen luo tulevaisuususkoa 

Koronan, ilmastonmuutoksen ja sodan aiheuttama kolmoiskriisi on iskenyt lasten ja nuorten elämään huolestuttavalla tavalla. Yhä useampi on vaarassa jäädä yksin ja ulkopuolelle. Mielenterveyspalvelujen tarve on kasvussa. 

Lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheistä. Yhteiskunnassa on lisättävä toimia, jotka vahvistavat vanhempien tulevaisuususkoa. Perheillä on oltava mahdollisuus tarvitsemaansa tukeen. 

Erityisesti opinpolun ensimmäisiin vuosiin pitää panostaa nykyistä vahvemmin, jotta jokainen lapsi ja nuori omaksuisi riittävät perustaidot. Lisäksi jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen taustasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta. 

Nuorilla on oltava joka tilanteessa mahdollisuus matalan kynnyksen tukeen. Hyvä esimerkki matalan kynnyksen palvelusta on seurakunnissa käynnistynyt walk in -terapia, jossa nuorille tarjotaan ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa ilman erillistä ajanvarausta.

Tasapainoinen aluekehitys rakentaa luottamusta

Eriarvoisuuden vähentämiseksi on tärkeää puuttua kasvaviin eroihin Suomen eri alueiden välillä ja kaupunkien sisällä. Toimivat peruspalvelut ja riittävä infrastruktuuri on varmistettava koko maassa. 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tärkeimmäksi tavoitteeksi on nostettava matalan kynnyksen peruspalvelujen vahvistaminen ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen. 

Kirkko osallistuu yhdessä järjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa palveluiden toteuttamiseen ja tuottamiseen sekä hyvinvoinnin vahvistamiseen. Toimivia yhteistyömalleja on tuettava myös rakenteellisesti. 

Uskonnonvapaus tuo turvaa ja toivoa ihmisten elämään

Kirkon hallitusohjelmatavoitteissa linjataan, että kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen toimintavapaus sekä toimintamahdollisuudet on turvattava myös tulevaisuudessa. 

Oikeus uskonnon harjoittamiseen on yhteiskunnan keskeinen vapaus. Uskonnollisuus ja uskonnon harjoittaminen tuovat merkitystä, turvaa ja toivoa ihmisten elämään edistäen samalla yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta.
  
Uskonnolla on oltava vapaus näkyä ja olla läsnä julkisessa tilassa. 

Uskontolukutaito vahvistaa keskinäistä ymmärrystä

Kirkko linjaa, että koulun uskonnonopetusta ja varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta on kehitettävä ja vahvistettava. 

Suomalaisessa koulussa on jatkossakin oltava yleissivistävää opetusta, joka tarjoaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden ymmärtää omaa uskontoaan sekä oppia muista uskonnoista ja katsomuksista.

Uskontolukutaidon ja dialogitaitojen merkitys korostuu monimuotoistuvassa yhteiskunnassa ja globalisoituvassa maailmassa. 

Suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kristillisten juurien ja muiden uskontojen tuntemus on merkittävimpiä kansalaistaitoja tämän päivän maailmassa sekä avain eri kulttuurien ymmärtämiseen. Uskonnon ja katsomusaineiden opetuksella on keskeinen merkitys kansalaisten uskontolukutaidon vahvistamisessa. 

Oikeudenmukaisuudella ja solidaarisuudella  turvallisempi maailma

Kehitysyhteistyömäärärahoja on nostettava niin, että päästään uskottavalle polulle kohti 0,7 prosentin tasoa bruttokansantulosta vuoteen 2030 mennessä.

Samalla on lisättävä Suomen tukea vähiten kehittyneille maille.

Kulkutaudit, luonnonmullistukset, sota ja nälkä osuvat pahimmin köyhimpiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, mutta ne eivät säästä vaurasta pohjoistakaan. Elämme yhdessä yhteisessä maailmassa, jossa kaukaisilta tuntuvista ongelmista tulee nopeasti myös meidän ongelmiamme. 

Sota Ukrainassa heijastuu varjona elämäämme monella tavalla. Sen lisäksi maailmassa on lukuisia pitkään jatkuneita sotilaallisia kriisejä ja konflikteja, jotka tarvitsevat kansainvälisen yhteisön huomiota, tukea rauhanrakentamiseen ja konkreettista apua hädänalaisille.

Ilmastokestävä elämäntapa on hyvinvoinnin perusta

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla niin kotimaassa kuin globaalisti.  

Elämäntapamme ei ole tasapainossa maapallon kantokyvyn kanssa. Suomen on toimittava ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa kansainvälisenä suunnannäyttäjä.

Sosiaaliseen hyvinvointiin ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät tekijät on nostettava bruttokansantuotteen ja työllisyyden rinnalle päätöksentekoa ohjaaviksi periaatteiksi.