Tekoälyä voisi hyödyntää kirkon töissä

Tekoäly voisi hoitaa sujuvasti esimerkiksi hallinnollisia töitä tai tuottaa raamatunlauseisiin perustuvia sosiaalisen median postauksia. 

Mäkipelto on itse kokeillut muun muassa saarnan kirjoittamista tekoälyllä.

– Lopputulos oli pelottavan hyvä. Teologisesti sisältö oli ihan ok. 

– Yhtä lailla tekoälyä voi pyytää laatimaan esimerkiksi rippikouluun oppitunnin jostakin yksittäisestä aiheesta. Tällaisia tehtäviä tekoälyn käytöllä voi sujuvoittaa. 

– Tekoäly on hyvä käsittelemään digitaalisessa muodossa olevaa dataa. Tekoälyltä voisi kysyä esimerkiksi, mitä jonkin tietyn maantieteellisesti rajatun alueen ihmiset odottavat kirkolta.

Chattibotti asiakaspalveluun?

Asiakaspalvelussa tekoälyä on käytetty apuna jo pitkään – mutta ei juurikaan kirkossa. 

– Evl.fi -verkkosivustolla ei ole chattibottia enkä ole huomannut, että yksittäiset seurakunnatkaan liiemmälti niitä hyödyntäisivät.

– Verkkosivujen chattibotti voisi vastailla kysyjille mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Perustietoja saisi kyseltyä vaikkapa lapsensa kastamisesta kiinnostunut.  Syvällisemmät kasteeseen liittyvät keskustelut kasteen merkityksestä jäisivät seurakunnan työntekijän kanssa käytäväksi.

Mäkipellon mielestä kirkon kannattaisi haastaa työntekijöitään miettimään, miten he arkityössään voisivat käyttää tekoälyä.

Luotettavuudessa on vielä toivomisen varaa

Vaikka ihmismäisesti keskusteleva tekoölytyökalu ChatGPT on koulutettu valtavalla internetistä löytyvällä tekstimassalla, sen vastauksiin ei välttämättä voi luottaa.

Kun ChatGPT:ltä kysyy, ketkä ovat toimineet Suomen presidentteinä, nimilista yllättää: tekoälysovelluksen mukaan presidenttinä on viime vuodet toiminut Katri Kulmuni. 

–Tekoäly on hyvä työkalu tietyissä tarkoituksissa, mutta ei se tällä hetkellä ihmisen panosta korvaa.  Tekoälyn käyttäjältä vaaditaan kriittistä ajattelua. Käyttäjän on syytä katsoa myös vähän ”konepellin alle” tekoälyn kanssa toimiessaan, Mäkipelto sanoo.

–Tekoälyssä ei oikeastaan ole kysymys älykkyydestä. Tekoäly ei varsinaisesti ole älyä, se on perustietokonealgoritmi. Ihmisen älykkyys on paljon moniulotteisempaa.

Tekoälyyn kannattaa suhtautua rohkeasti, uteliaasti ja kriittisesti.

Turhan pelokkaasti tekoälyn käyttöön ei Mäkipellon mielestä ole syytä suhtautua. 

Nykyiset tekoälyt ovat hänen mukaansa niin kutsuttuja heikkoja tekoälyjä; ne on ohjelmoitu ratkaisemaan tiettyjä yksittäisiä ongelmia. 

– Tällä hetkellä ei ole ei ole vahvaa tekoälyä, joka kykenisi kaikkeen mihin ihminenkin ja enempäänkin.

– Kaikkea inhimilliseen vuorovaikutukseen perustuvaa työtä ei voi korvata tekoälyllä. Kirkon ydintyötä, hengellistä työtä, ei tekoäly hoida.

Elämme teknologian murroskohdassa, mutta Mäkipelto kehottaa pitämään jalat maassa. 

– Tieteiskirjallisuuden hahmottelemat tulevaisuudenkuvat voi unohtaa. Tekoäly ei valloita maailmaa eikä se tee kaikkea työtä tulevaisuudessa. 

– Tekoälyyn kannattaa suhtautua rohkeasti, uteliaasti ja kriittisesti, Ville Mäkipelto kannustaa.

Ville Mäkipelto oli puhujana Oulun seurakuntien Digillä kasvotusten -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa Oulussa helmikuussa.

Tekoäly on työkalu

• Tekoäly on tietokoneohjelma, joka on suunniteltu toimimaan ihmisen tavoin. 
• ChatGPT on edistynyt tekoälytyökalu: luonnollisen kielen käsittelymalliin perustuva chatbot, joka pystyy keskustelemaan käyttäjänsä kanssa. Siltä voi kysyä kysymyksiä ja pyytää näkökulmia. Lisäksi tekoäly luo pyynnöstä vaikkapa runon, laulun sanoituksen, esseen tai käsikirjoituksen. ChatGPT pystyy myös muun muassa säveltämään musiikkia.
• Yhdysvaltalaisen OpenAI:n marraskuussa 2022 julkaisema ChatGPT on tällä hetkellä kenen tahansa ilmaiseksi kokeiltavissa. Jatkossa se todennäköisesti muuttuu maksulliseksi.