Yhteistä pappeutta 35 vuotta

Vuonna 1988 pappisvihkimyksen sai 94 naista. Viisi heistä oli mukana merkkivuoden juhlallisuuksissa maanantaina 6. maaliskuuta Oulussa. Piispan vieraina he vaihtoivat kuulumisia ja muistelivat naispuolisten pappien alkutaivalta. Naiset osallistuivat myös juhlamessuun sekä hiippakunnan papeille messun jälkeen järjestettyyn kahvitilaisuuteen piispantalossa.

 – Oli tunteikas päivä, totesi Helena Heikkinen, yksi historiallisena päivänä pappisvirkaan vihityistä.

Heikkisen mukaan naispappeus oli osa tuolloin yhteiskunnassa vallalla ollutta yleistä muutosvirtausta.

– On ollut hienoa saada olla mukana todistamassa kirkon muutosta.

Helena Heikkinen, Leena Luokkamäki, Helena Suomela, Aila Isotalo ja Outi Klapuri saivat pappisvihkimyksen ensimmäisten joukossa 35 vuotta sitten.

Pappisviran avaamisesta naisille äänestettiin kirkolliskokouksessa kolmeen kertaan ennen kuin vaadittava kolmen neljäsosan ääntenenemmistö saatiin: vuonna 1963, vuonna 1976 sekä vuonna 1984. Kun naispappeus kaatui kolmannen kerran, seurasi kirkosta eroamisten aalto.

Naisten vihkiminen pappisvirkaan tuli mahdolliseksi kirkolliskokouksen päätöksellä 1986. Päätös tuli lainvoimaiseksi vuoden 1988 alussa ja ensimmäiset naisteologit vihittiin papeiksi saman vuoden maaliskuussa.

Muissa Pohjoismaissa naisia oli ollut pappeina jo aiemmin: Tanskassa vuodesta 1948, Ruotsissa vuodesta 1958 ja Islannissa vuodesta 1975 lähtien.

Oulun hiippakunnassa ei 1988 järjestetty pappisvihkimystä naisille. Hiippakunta sai kuitenkin tuolloin ensimmäiset naispuoliset papit, sillä naisteologeja Oulun hiippakunnan seurakunnista oli mukana muualla Suomessa järjestetyissä vihkimyksissä.

Oulun hiippakunnan ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin vasta vuonna 2001. Siihen saakka naisten piti hakea pappisvihkimys jostakin toisesta hiippakunnasta.

Ensimmäiset naiset kirkon pappisvirassa olivat tienraivaajia tuleville sukupolville.

Yhteisen pappeuden juhlamessun toimittanut tuomiorovasti Satu Saarinen ja juhlassa puhunut piispa Jukka Keskitalo totesivat, että ensimmäiset naiset kirkon pappisvirassa olivat tienraivaajia tuleville sukupolville.

– Teitä on kantanut sinnikyys, rakkaus ja Hän, joka teidät on työhön kutsunut, Saarinen totesi 35 vuotta sitten pappisvihkimyksen saaneille.

Muun muassa Rauni Lohiniva, Irmeli Kärenlampi, Päivi Kytömäki, Irene Isohanni, Sinikka Salo ja Harri Salo osallistuivat Oulun tuomiokirkossa pidettyyn yhteisen pappeuden juhlamessuun.

Keskitalo huomautti puheessaan, että Jumala ei katso, onko pappi mies vai nainen.

– Meidät on kutsuttu tähän tehtävään sellaisina kuin olemme. Olemme pappeina omanlaisiamme – sellaisia, joiksi Jumala meidät luonut ja elämä on meidät muovannut.

 – Saamme kiitollisin mielin katsella kuluneita 35:ttä vuotta ja kiittää Jumalaa ovesta, joka tuolloin avautui. Saamme kiittää kaikesta hyvästä, jota vuoden 1986 päätös on tuonut mukanaan.

Pappisviran avaaminen naisille Suomessa oli pitkä prosessi

1913    Wendla Ivaska suoritti ensimmäisenä naisena teologisen loppututkinnon.

1953    Naisteologeja koskevat määräykset lisättiin kirkkolakiin.

1955    Liisa Riippa-Alarakkola haki pappisvihkimystä ensimmäisenä naisena.

1963    Esitys naispappeudesta kaatui kirkolliskokouksessa. Naisteologeja varten perustettiin lehtorin virka.

1976    Esitys naispappeudesta kaatui kirkolliskokouksessa.

1978    Lehtoreille annettiin oikeus saarnata ja jakaa ehtoollista.

1984    Esitys naispappeudesta kaatui kirkolliskokouksessa.

1986    Kirkolliskokous hyväksyi pappisviran avaamisen naisille.

1987    Pappisliiton ns. ajo-ohjeet antoivat luvan väistää jumalanpalvelusyhteistyöstä naisen kanssa.

1988    Kirkkolain muutos tuli voimaan. Ensimmäset naispuoliset papit vihittiin virkaan 6.3.1988. Sirkka-Liisa Enqvist oli ensimmäinen naispuolinen kirkkoherra.

1990    Piispan virka avattiin naisille.

2006    Piispainkokouksen selonteko kielsi työvuorojärjestelyt sukupuolen perusteella.

2007    Vammalan kappalainen erotettiin virasta, koska hän ei tehnyt yhteistyötä naispuolisten pappien kanssa.

2010    Irja Askola vihittiin Helsingin piispaksi.

2023    Suomen ev.lut. kirkossa työskentelee noin 2000 seurakuntapappia. Seurakuntapastoreista naisia on 51 % ja miehiä 49 %. Kirkkoherroista 29 % on naisia.

Lähde: evl.fi