Pääsiäinen on alusta asti ollut kristillisen perinteen tärkein juhla.

Palmusunnuntain nimi viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita.

Kevättalven uudet Kirkkovieras-ohjelman jaksot kuvataan Vanajan kirkossa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa. Palmusunnuntaina 29. maaliskuuta vieraana on kirjailija Juha Itkonen.

Hiljaisella viikolla muistellaan Jeesuksen elämän viimeisiä päiviä. Kärsimyksen päivät kääntyvät suureksi iloksi.

Palmusunnuntaina 13. huhtikuuta ne tulevat ja rimpauttavat ovikelloa, pienet virpojat. Arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen kirjallisuuden seurasta muistuttaa, että aikuinen ei saa käyttäytyä tylysti, vaikka virpojaan ei olisi varauduttu.

Palmusunnuntaina monissa jumalanpalveluksissa lapset, mutta toivottavasti myös aikuiset, heiluttavat koristeltuja pajunoksia. Tapa on Jeesuksen Jerusalemiin saapumisen muistelemista. Näkyisikö tuolloin, tulevana sunnuntaina, kirkoissa valoisia, iloitsevia kasvoja?

Palmusunnuntai on tänä vuonna 2. huhtikuuta. Palmusunnuntai aloittaa niin kutsutun hiljaisen viikon, jota kutsutaan myös nimellä piinaviikko. Tällä pääsiäistä edeltävällä viikolla muistellaan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita.

– Jumala opitaan tuntemaan ennen kaikkea uskonnollisten käytäntöjen kautta, joista hyvä esimerkki on juhlakulkue, Päivi Jussila pohtii. Palmusunnuntaina heiluvat lehvät ja lauletaan Hoosiannaa.

Virpomistervehdyksen voi jakaa esimerkiksi sähköpostilla, WhatsApp-viestinä, Instagramissa tai Facebookissa.