Kempeleen isoset: "Meillä on tärkeä rooli rippileirien tunnelman luomisessa"

Isosilla, eli leirien apuohjaajilla on tärkeä rooli esimerkiksi rippileireillä. Isoseksi leireille voi päästä jo yhden vuoden koulutuksen jälkeen, mutta itse koulutus kestää kolme vuotta.

Kempeleen seurakunnassa isoskoulutuksessa mukana olevat nuoret kutsuttiin mukaan messuun siunattaviksi. Edessä olisi taas leirikesä, jossa isoskoulutuksessa saatuja oppeja päästäisiin hyödyntämään.

– Isosilla on monia tärkeitä rooleja, niin esilaulajina, raamattupiirien vetäjinä kuin iltaohjelman sketsien laatijoina. Isosilla on tärkeä rooli siinä, miten riparilainen kokee leirin, totesi pastori Niko Salminen messussa.

Hyvät kokemukset innostivat isoseksi

Samaa mieltä Salmisen kanssa ovat nuoret, jotka istahtivat kertomaan messun jälkeen kokemuksistaan.

Heidätkin oli houkutellut isoskoulutukseen nimenomaan omalla leirillä nähty esimerkki. Isosilla näytti olevan hauskaa ja homma hanskassa.

– Oma riparini oli tosi hyvä, ja moni meistä lähti isoskoulutukseen. Koulutuksissa näkee myös aina kavereita, kertoo kolmannen leirikesänsä aloittava Lenni Kaarlela.

Moona Vahe kertoo, että isostoiminta vaikutti hänestä sellaiselta, jossa hän viihtyisi. Valma Kanasen kokemus oli, että isosten ansiosta oma rippileiri oli hyvä kokemus.

– Sketsit on mun juttu, hän heittää.

Moona ja Valma valmistautuivat toiseen leirikesäänsä. Edellisvuodelta kokemusta on kahdesta leiristä, myös talvella toteutetusta.

Pääsimme ensimmäisen vuoden isosina mukaan katsomaan, miten homma toimii.

– Pääsimme ensimmäisen vuoden isosina mukaan katsomaan, miten homma toimii.

Riparilaisilta ja ohjaajilta saatu palaute oli hyvää.

Yksi edelliskesänä rippileirillä olleista ja sittemmin isoskoulutuksen aloittaneista on Otso Halmekangas.

– Moona oli yksi isosista leirilläni, hän naurahtaa.

Isoskoulutuksessa oppii heittäytymään

Isoskoulutusta järjestetään iltaisin ja viikonloppuleireillä. Otso kertoo saaneensa oppia ainakin siihen, miten leikkejä vedetään.

Lenni on ollut isostoiminnassa mukana kolme vuotta, joten leirikokemusta on jo kahdelta vuodelta.

Hän mainitsee yhdeksi tärkeäksi opiksi sosiaalisten taitojen karttumisen. Erilaisten nuorten ohjaaminen antaa kokemusta ihmisten kohtaamiseen.

Kokeneille isosille annetaan vastuuta myös suunnittelusta. Isoset käyvät läpi esimerkiksi ennen raamattupiirejä kutakin aihetta käsittelevät kysymykset.

– Katson sitten, että homma pyörii, Lenni kuvaa.

Nuoret listaavat koulutuksen opettaneen myös ryhmätyötaitoja, heittäytymistä ja sitä, miten työskennellä erilaisten ihmisten kanssa.

Porukan nuorin eli Otso Halmekangas Valma Kanasen, Lenni Kaarlelan ja Moona Vaheen kannattelemana.

Isonen huomioi myös yksin jäävät

Leireillä jo isosina toimineet tietävät, että isosen rooli on vähän erikoinen, jo siksikin, että isoset ovat lähes samaa ikäluokkaa.

– Ikäeroa joihinkin leiriläisiin voi olla vain kaksi kuukautta, jos isonen on syntynyt loppuvuodesta ja leiriläinen heti alkuvuodelta, Lenni antaa esimerkin.

– Emme ole leiriläisiä, muttemme ihan ohjaajiakaan, Valma summaa.

Emme ole leiriläisiä, muttemme ihan ohjaajiakaan.

Mutta juuri pienen ikäeron takia leiriläisten voi ollakin helpompaa kertoa jostain asioista isosille kuin leirin vetäjille. Isoset ovat kuin isosiskoja ja -veljiä.

Nuoret ovat huomanneet, että  leireillä porukan ryhmäytyminen onnistuu joskus hyvin, ja toisinaan siinä on haasteita. Isoskoulutuksessa opetetaankin huomioimaan ne, jotka ovat yksin.

– Isosen tehtävään kuuluu pitää myös seuraa niille vähän syrjään jääville, Valma kertoo.