Aurora Karamzinin tarina on vahvan naisen tarina

Aurora Karamzin oli 1800-luvun yhteiskunnallinen vaikuttaja ja rohkea uudistaja, joka ei tyytynyt vain ruokkimaan vähävaraisia. Hän uudisti sosiaalityötä perustamalla Diakonissalaitoksen vähävaraisten naisten kulkutautisairaalaksi ja lopulta paikaksi, jossa nuoria naisia ja lapsettomia leskiä kasvatettiin huono-osaisten auttajiksi.

– Ennen Diakonissalaitoksen perustamista Aurora Karamzin oli elänyt jo värikkään elämän. Hän oli toiminut Venäjän hovissa keisarinna Aleksandran hovineitona, mennyt rikkaisiin naimisiin, saanut lapsen ja jäänyt peräti kahdesti leskeksi 46 ikävuoteen mennessä, kertoo Diakonissalaitoksen intendentti Jaana af Hällström.

Runsaat 150 vuotta sitten Suomessa elettiin nälkävuosia: suomalaisista runsaat kymmenen prosenttia kuoli nälkään tai kulkutauteihin. Lavantauti oli se, joka sai leskirouva Aurora Karamzinin liikkeelle ja ehdottamaan sairaalan perustamista Helsinkiin.

Sairaanhoitajakoulutus
alkaa Suomessa

Haavoittuvassa asemassa olevien auttaminen nojasi tuohon aikaan varsin paljon hyväntekeväisyyteen, ja Karamzin olikin vaurastuttuaan varsin avokätinen lahjoittaja. Ja lopulta myös sosiaalityön uudistaja.

– Aurora oli matkoillaan tutustunut eurooppalaisiin ”armeliaisuuslaitoksiin” sekä vuodesta 1836 alkaen perustettuihin diakonissalaitoksiin. Suomen ensimmäinen yksityissairaala Diakonissalaitos perustettiin lopulta vuonna 1867, af Hällström sanoo.

Toiminta alkoi kahdeksanpaikkaisena vähävaraisille naisille suunnattuna kulkutautisairaalana. Pahimman epidemia-aallon väistyttyä Diakonissalaitoksella ryhdyttiin antamaan sairaanhoidon opetusta. Näin alkoi sairaanhoitajakoulutus Suomessa.

Auroran perintö
elää vahvana

– Vaikka Suomi on aikojen kuluessa muuttunut, Diakonissalaitoksen visio ihmisarvoisesta elämästä ei ole. Haluamme vaikuttaa siihen, että jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi sekä kokee olevansa arvokas ja tärkeä, sanoo Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle.

Tänäkin päivänä Diakonissalaitos tekee työtä rohkeasti ihmisarvon puolesta siellä, missä muut välttämättä eivät tee.

– Auroran jalanjäljssä kulkeminen tarkoittaa meillä tänä päivänä esimerkiksi paperittomien, kidutettujen, omaa polkuaan etsivien nuorten ja päihteiden käyttäjien auttamista ja rinnalla kulkemista.

– Lisäksi se tarkoittaa sosiaalisten ongelmien ratkomista ja yhteiskunnan uudistamista yhteistyössä muiden kanssa, kertoo Hyle.

Jokainen voi olla
lähimmäisen auttaja

Diakonissalaitos juhlistaa vuosittain 10. maaliskuuta vietettävää Auroran päivää hyvän tekemisen päivänä. Päivä kannustaa kysymään, mitä jokainen voi tehdä lähimmäisen hyväksi. Hyvä teko voi olla kuulumisten kysymistä, silmiin katsomista tai toisen ihmisen rauhallista kuuntelemista.

Merkkipäivä rohkaisee jokaista olemaan Aurora omalla tavallaan.

Naistenpäivänä 8. maaliskuuta Diakonissalaitos jakaa Auroran päivän kumppanipalkinnon yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi Suomessa tai maailmalla.

Hyvä teko lähimmäisen hyväksi voi olla kuulumisten kysymistä, silmiin katsomista tai toisen ihmisen rauhallista kuuntelemista.

Auttamisen malli koko Suomessa

Aurora Karamzin ehti nähdä myös Oulun diakonissalaitoksen perustamisen vuonna 1896.

Oulun Diakonissalaitos (ODL) on yleishyödyllinen ja aatteellinen säätiö, joka toteuttaa diakoniaa, tarjoaa elämänhallintaa tukevia sosiaalisen kuntoutuksen palveluita sekä harjoittaa ja tukee kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvää tutkimusta.

ODL tarjoaa asiantuntijapalveluita liikuntalääketieteen osaamiskeskuksessa sekä toteuttaa hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämisen hankkeita. Hankkeissa tuotettua tietoa ja kehitettyjä toimintamalleja viestitään asiantuntijoille järjestettävien koulutusten ja julkaisujen kautta.

Oulun Diakonissalaitos on myös yksi Suomen Diakoniaopiston ja Diakonia-ammattikorkeakoulun omistajista.