Kielikerho vahvistaa sidettä suomalaiseen yhteiskuntaan: "Kielellinen osattomuus jättää helposti ulkopuolelle"

D-aseman ovi käy keskiviikkoisena syysaamuna tiuhaan. Ilmassa viuhuvat ystävälliset tervehdykset, ulkovaatteiden kahina ja eri kielten värikäs sekamelska.

Koulutuskuntayhtymä OSAOn suomen kielen opettaja Tuire Leinonen on ovella vastaanottamassa ihmisiä, jotka osallistuvat maahanmuuttaneille vanhemmille ja heidän lapsilleen suunnattuun kielikerhoon.

– Suurin osa kerholaisista on vielä kotona hoitamassa pieniä lapsia. On tärkeää, että heille on olemassa tila ja paikka, jossa vahvistaa ja ylläpitää jo hankittua suomen kielen taitoa ja saada kontakteja muihin vanhempiin, Leinonen avaa kerhon tavoitteita.

Tuttu äännemaailma

Tapaaminen alkaa esittelykierroksella, joka toteutetaan laulun avulla. Päivän varsinaisena aiheena on syksyyn liittyvä sanasto, jota tutkitaan leikkimielisen testin ja erilaisten ryhmätehtävien avulla. Sanoja ja tavuja maistellaan ja painetaan mieleen. Tunnelma on välitön, lämmin ja salliva.

Fai ja Arno Talvisara ovat saapuneet kielikerhoon parivuotiaan tyttärensä Eevan kanssa. Fai ja Eeva ovat käyneet kerhossa noin vuoden ajan, Arno on tällä kertaa mukana tulkkausapuna.

– Olen oppinut paljon asioita ja sanastoa esimerkiksi säästä, ruoasta ja Suomen laista. Harjoittelen suomen kieltä puhumalla sitä tyttäreni kanssa kotona, Fai kertoo.

Fai, Eeva ja Arno Talvisara tulivat kielikerhoon koko perheen voimin.

Fain oppimisprosessia on helpottanut se, että suomen kielen äännemaailma on hyvin samankaltainen thain kielen kanssa.

– Englannin opettelu on minulle paljon haastavampaa, hän naurahtaa.

Fai toivoo, että kielitaidon karttumisen myötä hän pääsisi opiskelemaan itselleen ammattitutkinnon ja työskentelemään tulevaisuudessa vaatealalla.

Toiveena työpaikka

Puolitoista vuotta Suomessa asunut Awa on tullut paikalle tyttärensä Aishan kanssa. Awa sai tiedon ryhmästä neuvolan kautta.

– Opiskelin kotoutumisohjelmassa ennen kuin tulin raskaaksi, ja ohjelma jäi lapsen syntymän vuoksi kesken. Kielikerhon avulla olen oppinut uusia sanoja ja ymmärtämään enemmän suomea. Olen myös saanut täältä uusia ystäviä, Awa hymyilee.

Awa kehuu Suomen kotoutumiskoulutusta todella hyväksi. Kielen opettelun lisäksi ohjelma laittaa osallistujan kulkemaan polkua, jonka varrella näytetään, minkälaisia mahdollisuuksia Suomessa on ja miten suomalainen yhteiskunta toimii.

Awa toivoo työllistyvänsä tulevaisuudessa sosiaali- tai terveysalalle.

– Työskentelin kotimaassani Gambiassa kansainvälisenä koordinaattorina. Haluaisin vanhempainvapaan jälkeen opiskella terveydenhuolto- tai sosiaalialaa ja työllistyä tulevaisuudessa alalle.

Kielitaito avainasemassa

D-asemalla kokoontuva kielikerho on Koulutuskuntayhtymä OSAOn koordinoima ja toteuttama. Se on osa Kotoa työelämään (KOTVA) -hanketta.

– Maahanmuuttaneilla kotivanhemmilla on tarvetta tämäntyyppiselle palvelulle. Vanhempainvapaan aikana on tärkeää saada vahvistaa kielitaidon lisäksi yhteiskunnallista osallisuuden tunnetta, hankkeen projektipäällikkö Eija Kuha pohtii.

Suomen tai ruotsin kielen taito on Tuire Leinosen mukaan avainasemassa, kun puhutaan yhteiskuntaan osallistumisesta ja osallistamisesta.

– Kielellinen osattomuus jättää ulkopuolelle. Jos ei ole riittävää kielitaitoa, ei pysty seuraamaan esimerkiksi ajankohtaisia asioita, uutisia tai päätöksentekoa.

KOTVA-hankkeen asiantuntija Yulia Louckx opastaa Senaita syksyn sanastoa kertaavan testin tekemisessä. ”Olemme valtavan iloisia yhteistyöstä D-aseman kanssa. Tuiralaiset vanhemmat ovat löytäneet tänne todella hyvin.” Yulian sylissä maailmaa ihmettelee Aisha.

KOTVA-hankkeen asiantuntija Yulia Louckx kehuu kielikerhon osallistujien motivaatiota.

– He tietävät, että on todella tärkeää osata suomea, jos haluaa opiskella, löytää töitä tai ylipäätään asua täällä. Vanhemmat tulevat kerhoon pienten lasten kanssa, koska he eivät halua unohtaa kieltä vanhempainvapaan aikana.

Louckxin mukaan hankkeessa on tehty paljon töitä sen eteen, että toiminta on kaikille saavutettavaa. Hanketyöntekijät tekevät aktiivisesti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta tieto tavoittaa ihmisiä Oulun seudun alueella.

Awa, Kotva-hankkeen harjoittelija Chia-Shan ja Fai Talvisara ryhmätehtävän kimpussa.

– Tavoitteenamme on, että ihmiset pääsevät kotoa kohti työelämää. Kielikerhon avulla heidät voidaan tavoittaa oppimaan kieltä. Hankkeen valmennuksessa on myös mahdollisuus pohtia omia opiskelu- tai uramahdollisuuksia. Me toimimme apuna ja tukena, kun ihmiset miettivät seuraavia askeleitaan.