Euroopan mestari Topi Raitasen elämä siirtyi Ouluun – "Oululaiset ovat leppoisaa sakkia"

Estejuoksun Euroopan mestari Topi Raitanen muutti viime syksynä Jyväskylästä Ouluun.

– Vaimoni on kotoisin Oulusta. Muuttoon vaikutti myös se, että valmentajani Janne Ukonmaanaho asuu täällä, Toppilansalmeen asettunut 29-vuotias Raitanen taustoittaa.

Oululaiset ovat leppoisaa sakkia.

Tuusulasta kotoisin oleva Raitanen oli käynyt aiemmin Oulussa säännöllisen epäsäännöllisesti. Hänen kokemuksensa mukaan oululaiset ovat keskimäärin erilaisia kuin etelän ihmiset.

– Ihmiset ovat täällä vähemmän kiireisiä. Oululaisilla on paremmin aikaa jutella naapureiden kanssa ja muutenkin porista menemään kun tavataan. He ovat leppoisaa sakkia.

Muutossa seura vaihtui Helsingin Kisa-Veikoista Oulun Pyrintöön.

Raitanen kertoo uuden seuran ottaneen hänet hyvin vastaan.

– Kaikki harjoitteluun liittyvät asiat ovat järjestyneet. Pyrintö on iso seura, joka pystyy omalla esimerkillään kannustamaan muitakin urheilijoita tavoittelemaan omia unelmiaan.

Uusi kotikaupunki tarjoaa hyvät maastot ja maisemat

Raitanen kehuu myös uuden kotikaupunkinsa maastoja. Tarjolla on hiekkapohjaisia ja tasaisia reittejä, jotka soveltuvat juoksemiseen erinomaisesti.

Hänen mukaansa varsinkin kesäaikaan Hietasaaren ja Hiukkavaaran alueet ovat treenimiljöitä parhaasta päästä.

– Tasaisen hiekkatien lisäksi ne tarjoavat nättiä meri- ja jokimaisemaa, ja ovat mukavia juoksuympäristöjä kaikentasoisille juoksijoille.

Topi Raitanen kävi aikanaan suunnistus-/urheilurippikoulun Kuortaneella.

Janne Ukonmaanaho on toiminut Raitasen valmentajana läpi vuosien. Ennen muuttoa päivittäinen yhteydenpito tapahtui usein etänä.

– On merkittävä lisäarvo, että Janne näkee harjoituksia nyt selvästi aiempaa useammin paikan päällä.

Raitanen kertoo kaksikon keskustelevan juoksuasioista yhdessä, mutta valmentajalla on tarkempi kokonaisvisio, ja hän päättää, mitä harjoituksissa tehdään.

Raitanen ja Ukonmaanaho ovat myös hyviä ystäviä keskenään.

– Kunnioitamme toisiamme ja arvostamme sitä työtä, mitä yhdessä teemme. Jostain kertoo myös se, että Janne toimi häissäni bestmanina.

Kovia kamppailuja

Raitanen keskittyi juniori-iässä erityisesti suunnistukseen, ja kestävyysjuoksu kulki siinä sivussa.

Oman urheilemisen lisäksi nuori Topi seurasi monia lajeja, mutta erityistä esikuvaa tai fanituksen kohdetta hänellä ei ollut.

– Lähinnä ihailin sellaista asennetta, että omia unelmia uskalletaan tavoitella välittämättä siitä, mitä muut tekevät.

Estejuoksussa Raitanen alkoi kilpailla vasta 19-vuotiaana, eikä taustalla ollut este- tai aitatekniikan opettelua esimerkiksi yleisurheilukoulussa.

Estejuoksu tuntui heti ensi kokeilulla mukavalta lajilta, ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Hän sanoo olleensa fyysisesti vahva suunnistaja.

– Mietin, missä yleisurheilulajissa voisin hyödyntää tuota parhaiten. Totesin, että esteiden ylittämisessä on jotain samaa kuin suunnistamisessa. Estejuoksu tuntui heti ensi kokeilulla mukavalta lajilta, ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Raitanen nousi saman tien suomalaisen estejuoksun huipulle, ja pian myös kovalle kansainväliselle tasolle. Tokion 2021 olympialaisissa hän oli 3000 metrin esteissä kahdeksas, ja vuotta myöhemmin hän juoksi Münchenissä Euroopan mestariksi.

– Tuo voitto oli varmasti yksi urheilu-urani onnellisimmista hetkistä. Pikkupojan unelmasta tuli totta. Sitä tunnelmaa oli hieno päästä jakamaan perheen ja ystävien kanssa.

Luonne ei anna periksi hävitä

Raitanen on tullut tunnetuksi erityisesti kovana kirimiehenä.

– Halusin vaihtaa suunnistuksen esteisiin erityisesti sen takia, että sytyn mies miestä vastaan -kamppailusta. Kun itsensä saa vietyä kisassa ahtaalle ja kroppa toimii, luonne ei anna periksi hävitä.

Raitasen kaksi edellistä kautta ovat olleet suhteellisen vaisuja. Hyviä suorituksia on tullut vain ajoittain.

Varsinkin viime kaudella hän kärsi vammoista ja sairasteluista, mistä syystä paras vire jäi löytymättä.

– Uskon ylipäätään omaan tekemiseeni, ja Münchenin ja Tokion juoksut kertovat sen, että pystyn juoksemaan huipulla. Oleellista on, että pysyy terveenä ja harjoittelujaksoja saa vietyä ehjästi läpi, Raitanen pohtii.

Hietasaaren ja Hiukkavaaran alueet tarjoavat Raitasen mukaan tasaisen hiekkatien lisäksi nättiä meri- ja jokimaisemaa kaikentasoisille juoksijoille.

Itseluottamusta loi myös viime kauden päätteeksi kisattu Ruotsi-ottelu.

Kaksi kovaa ruotsalaista juoksi estekisan kärjessä, ja Raitanen roikkui jotenkuten mukana ratkaisuvaiheiden lähestyessä. Viimeisellä kierroksella hän onnistui kuitenkin kehittämään valtaisan kirin.

Ruotsalaiset jäivät horisonttiin ja Raitanen vei maaotteluvoiton ajalla 8.19,50.

– Se oli paras aikani sitten Tokion olympiafinaalin, vaikka vuosi oli ollut rikkonainen. Ruotsi-ottelun juoksu antoi osaltaan lisäuskoa siihen, että pystyn palaamaan entiselle tasolleni ja vielä kehittymäänkin.

Treenielämää ja korkean paikan leirejä

Haastatteluhetkellä kauden avauskisa on vielä edessäpäin. Harjoituskaudella Raitanen oli kahteen otteeseen korkean paikan leirillä Etelä-Afrikan Dullstroomissa, missä hän treenasi hiekkateillä 2100 metrin korkeudessa.

Dullstroomin kylällä on jonkin verran myös korkeuseroja, joten vauhdikkaille mäkivedoillekin löytyy sopivat suorituspaikat.

– Mikään isompi harjoituskeskus tuo ei ole, mutta kaikki tarvittava löytyy. Eikä treenileireillä paljon tarvitakaan: arki koostuu harjoittelusta, syömisestä sekä nukkumisesta ja muusta levosta.

Raitanen oli leireillyt Dullstroomissa monesti aiemminkin, ja se on suomalaisille edustusjuoksijoille ylipäätään tuttu ympäristö jo vuosien takaa. Tällä kertaa siellä leireilivät samaan aikaan Joonas Rinne ja Eemil Helander.

Nykyään puolisoon tai valmentajaan on onneksi kätevää pitää yhteyttä vaikkapa videopuheluiden välityksellä.

Kolmikko harjoitteli jonkin verran myös yhdessä.

– Varsinkin vetoharjoituksissa siitä on hyötyä, kun ei tarvitse keskittyä kaiken aikaa itse vauhdin pitämiseen, vaan välillä saa juosta mukana letkassa.

Samoissa leiripaikoissa tapaa olla muidenkin maiden juoksijoita.

– On kiva päästä tutustumaan uusiin ihmisin. Olemme ystäviä myös ratojen ulkopuolella. Ajatuksia tulee vaihdettua niin juoksemisesta kuin muista asioista.

Etelä-Afrikassa suomalaisilla oli jonkun aikaa matkassa oma hieroja. Valmentaja Ukonmaanaho oli kotimaassa, kuten myös puoliso.

– Nykyään niin puolisoon, valmentajaan kuin ylipäätään läheisiin on onneksi kätevää pitää yhteyttä vaikkapa videopuheluiden välityksellä.

Harrastuksesta tuli unelma-ammatti

Raitasen varsinainen harjoituskausi sujui ilman erityisiä ongelmia, ja hän lähtee luottavaisin mielin kohti kesän kisoja.

Tavoitteena on parantaa omaa ennätystä (8.16,57 vuodelta 2020) ja menestyä syyskuussa Tokiossa pidettävissä MM-kisoissa.

Kisakauden alla Raitanen kohtasi epäonnea, kun hän kaatui treeneissä, ja käteen tuli värttinäluun murtuma sekä nivelsidevaurio.

– Vamma siirsi kauden avausta ja vaikuttaa jonkin aikaa hieman harjoitteluun. Isommassa kuvassa ongelmaa ei ole, sillä harjoittelu on sujunut muuten hyvin ja kauden pääkilpailuun on hyvin aikaa.

Topi Raitanen pitää kummitädiltään saamaansa rippiristiä kaulassaan päivittäin.

Raitanen toteaa saaneensa tehdä harrastuksesta unelma-ammatin.

– Nyt on aika keskittyä juoksuun, muita asioita voi tehdä myöhemmin. Olen pystynyt jo saavuttamaan osan urheiluun
liittyvistä unelmistani, mutta uraa on jäljellä ja uusia tavoitteita löytyy.

Raitanen muistuttaa, että samalla urheilu on vain yksi osa elämää.

– Minulla on paljon ystäviä urheilun ulkopuolellakin, eikä urheilua tarvitse aina ajatella. Läheiseni eivät arvota minua urheilutulosten kautta, enkä tee itsekään niin.