Ihmiskunnan kehto näytti, mistä olemme tulossa ja minne menossa

Kaikkialla näkyy ruskeaa aavikkoa. Siellä täällä erottuu helminauhamaisina ketjuina kyliä ja niiden ihmisten asumuksia.

”Eihän siellä ole mitään”. Se on Iiris Härmän ensimmäinen ajatus, kun hän katselee lentokoneesta aluetta, josta tulisi hänen dokumenttielokuvansa tapahtumapaikka. Kolme vuotta ja kolme kuvausmatkaa myöhemmin Härmä on toista mieltä. Turkanan alueella Pohjois-Keniassa hän pääsi katsomaan sekä ihmiskunnan menneisyyteen että tulevaisuuteen.

Turkanan aluetta kutsutaan ihmiskunnan kehdoksi. Alue on tunnettu fossiililöydöksistä, jotka ovat lisänneet ymmärrystämme evoluutiosta ja varhaisten ihmislajien kehityksestä. Fossiileista tunnetuin on 1980-luvulla löydetty Turkana Boy eli 1,6 miljoonaa vuotta sitten eläneen pystyihmisen lähes täydellisesti säilynyt luuranko.

Luomakunnan vartijat -dokumenttielokuvan kuvausmatka oli matka paitsi esihistoriaan, myös luontokatoon.

– Se sama, mitä tapahtuu ihmiskunnan kehdossa juuri nyt, tapahtuu suuressa mittakaavassa koko maailmassa.

Heimon tarinat kumpuavat yhteisestä tietoisuudesta

Härmä löysi dokumenttielokuvan tekopaikan jo ennen elokuvan aihetta.

– Olin tehnyt Afrikassa aiemmin elokuvan ugandalaisten naisten oikeuksista ja tasa-arvon etsimisestä. Pääsin esittämään elokuvaa Keniaan. Samalla tutustuin Kirkon ulkomaanavun projektiin Turkanan alueella.

– Olen taustaltani etnologi eli kansatieteilijä, siksi kiinnostuin tästä ihmiskunnan kehdoksi kutsutusta paikasta.

Helsingin yliopistosta löytyi kaksi tutkijaa, jolla oli yhteyksiä alueelle. Näillä etnobiologeilla oli ajatus tutkia alkuperäiskansan luontosuhdetta keräämällä heimon eläintarinoita ja analysoimalla niitä.

Turkanajärven rannalla elävän Daasanach-heimon elämäntapa on hyvin perinteinen – samankaltainen kuin ihmisillä 3000 vuotta sitten.

– Minua kiehtoi ajatus siitä, että me kaikki olemme lähtöisin tuosta ihmiskunnan kehdosta. Heimon tarinat tulevat symbolisesti ikään kuin ihmiskunnan yhteisestä syvästä tietoisuudesta.

Härmä tunsi olevansa vähän kuin Elias Lönnrot, joka 1800-luvulla runonkeruumatkoillaan havainnoi ja tallensi kansan elintapoja, ihmisen ja maiseman vuorovaikutusta sekä luonnon monimuotoisuutta.

Dokumentti kertoo luontokadosta

Härmän käsikirjoittama ja ohjaama dokumenttielokuva on kuvaus ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, ilmastonmuutoksesta, paimentolaiskansan selviytymistaistelusta, eläinten sukupuutosta ja luonnonsuojelun arvosta.

Elokuva tutkii, miten alkuperäiskansa pystyy kohtaamaan ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset. Paimentolaiskansan selviytymistaistelu symboloi koko ihmiskunnan selviytymistaistelua.

– Heimon elämää seuratessa romahti vähän romanttinenkin kuvitelmamme alkuperäiskansasta, joka elää tasapainossa luonnon kanssa, Iiris Härmä sanoo.

Tosiasiassa selviää, että heimon traditionsa kautta edistää yhden eläinlajin kuolemista sukupuuttoon.

Keitä me olemme sanomaan, mikä on oikein ja mikä väärin, miettii tutkija Álvaro Fernández Llámazares elokuvassa. Sama kolonialismin taakka painoi myös elokuvan tekijöitä:

– Mekin jouduimme pohtimaan perusteellisesti, millä oikeudella menemme alkuperäisheimon pariin. Kuka minä, valkoinen vieraasta kulttuurista, olen menemään sinne tekemään omaa taidettani? Mikä on minun oikeutukseni tehdä tämä elokuva?

Mikä on sinun tekosi luonnon puolesta?

Luomakunnan vartijat -elokuva viestii Iiris Härmän mukaan suurta rakkautta luontoa kohtaan, surua luonnon menettämisestä – mutta samalla myös toivoa.

– Aika paljon on menetetty, mutta toivo on meissä ihmisissä. En tee elokuvia halusta näyttää vain ihmisen aikaan saamaa tuhoa. Toivon ihmisten havahtuvan toimimaan luonnon hyväksi.

Elokuvanteon aikana tähän havahtui toinen elokuvan päähenkilöistä, Daasanach-heimoon kuuluva paimen Job Nasak. Hän alkaa heimonsa keskuudessa kyseenalaistaa leopardinnahkoja vaativaa heimon perinnettä.

– Toivo on meissä. Siinä, että lähdemme tekemään asioita yhdessä. Minun rakkaudentekoni luontoa kohtaan oli tämä elokuva, jonka teolle annoin kolme vuotta elämästäni.

• Luomakunnan vartijat esitetään Oulun Kirkkopäivillä 19.5. klo 17 (Elokuvateatteri Star,Kalliotie 6). Esityksen jälkeen on mahdollista jäädä keskustelemaan ohjaaja ja käsikirjoittaja Iiris Härmän sekä kuvaaja ja tuottaja Visa Koiso-Kanttilan kanssa.
• Kirkkopäivillä 20.5. kello 13–14 järjestettävässä keskustelutilaisuudessa (Oulun teatterin Pikisalissa) Iiris Härmä kertoo Luomakunnan vartijat -dokumentin teosta, synnystä ja tavoitteista. Tilaisuudessa nähdään myös otteita elokuvasta.
• Iiris Härmän tekemä 48-minuuttinen radiodokumentti ”Ihmiskunnan kehto” on kuunneltavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-50556242