Tulisiko tästä vuodesta itsemyötätunnon vuosi?

Elintapamuutokset ovat yleisiä ja usein erittäin tarpeellisia, mutta liian suurista tavoitteista tulee harvoin pysyviä. Siksi on hyvä asettaa pieniä, saavutettavia välitavoitteita. Olemme usein liian ankaria itseämme kohtaan – niin muutosten kuin virheiden ja vahinkojenkin kohdalla.

Oululainen sairaanhoitaja ja kognitiivinen lyhytterapeutti Sirpa Remahl ehdottaa toisenlaista lähestymistapaa, jossa korostuvat itsensä hyväksyminen ja myötätunto.

– Voisiko uuden vuoden lupaus olla lempeämpi ja sallivampi suhtautuminen itseä kohtaan?

Remahl on pitänyt itsemyötätunnon tunteja ja tuokioita erilaisille ryhmille: omaishoitajille, äideille, erityisryhmille, liikunnan harrastajille ja työyhteisöille.

Hänen mukaansa itsemyötätunto on taito, jota voi oppia, ja se voi tuoda elämään merkittävää helpotusta ja hyvinvointia.

– Näitä taitoja voi alkaa harjoitella milloin tahansa. Jokainen voi aloittaa pienin askelin ja pohtia, miten lisätä iloa ja voimavaroja omaan arkeen, hän kannustaa.

Mitä on itsemyötätunto?

Remahlin mukaan itsemyötätunto tarkoittaa sallivuutta ja ymmärrystä itseä kohtaan – sitä, että hyväksyy omia rajoja ja virheitä.

– Me kaikki olemme rajallisia ja keskeneräisiä ihmisiä, eikä kenenkään tarvitse olla täydellinen, hän sanoo.

Elämässä voi olla paljon sisäisiä ja ulkoisia vaatimuksia. Sisäisiä vaatimuksia luomme itsellemme, kun taas ulkoapäin saamme paineita esimerkiksi työn vaativuudesta, perhe-elämän ja työn yhdistämisestä tai omaishoitajan vastuista.

Näiden vaatimusten keskellä itsemyötätunto auttaa meitä hyväksymään rajamme ja virheemme ilman jatkuvaa itsesyytöstä.

– Rohkaisen katsomaan mennyttä myötätuntoisesti. Teimme parhaamme niillä voimavaroilla, jotka meillä silloin oli käytössämme, hän muistuttaa.

Itsemyötätunto alkaa pienistä arjen pysähdyksistä ja yhteisestä ilosta, vaikkapa koirien kanssa. Bichon frise -rotuiset Lilli, Sohvi ja Emily tuovat iloa Sirpa Remahlin koko perheelle.

Itsemyötätunto auttaa virheistä oppimisessa

Itsemyötätunto auttaa myös suhtautumaan omiin virheisiin rakentavasti. Sen avulla voimme oppia virheistämme ilman ankaraa ja soimaavaa sisäistä puhetta, joka vain lisää murehtimista ja voi ylläpitää jopa masennusta.

– Usein puhumme itsellemme hyvin ankarasti, mutta tällainen ajattelu vie energiaa ja voi ilmetä jopa fyysisinä oireina.

Usein puhumme itsellemme hyvin ankarasti, mutta tällainen ajattelu vie energiaa ja voi ilmetä jopa fyysisinä oireina.

Virheiden tekeminen kuuluu elämään. Sen sijaan, että jäisimme kiinni menneeseen, voimme tarkastella arvojamme ja miettiä, miten ne voivat tukea hyvinvointiamme.

– Oman keskeneräisyyden hyväksyminen on yksi tärkeimmistä taidoista. Se auttaa arvostamaan sekä itseään että muita, hän lisää.

Paineet ja suorittamisen kulttuuri väsyttävät

Nykyajan suorittamisen kulttuuri voi helposti uuvuttaa. Sirpa Remahl muistuttaa, että liian suuret odotukset – olivatpa ne sisäisiä tai ulkoisia – voivat viedä meiltä voimavarat.

– Sanonnat, kuten ”Kärsi, kärsi, saat kirkkaimman kruunun” tai ”Se mikä ei tapa, vahvistaa” saattavat rohkaista liialliseen suorittamiseen ja armottomuuteen itseämme kohtaan. Kukaan meistä ei kuitenkaan kestä loputtomia paineita.

Erityisesti äitiryhmissä nousee usein esiin riittämättömyyden tunne. Moni äiti kokee syyllisyyttä siitä, ettei ehdi olla tarpeeksi lastensa kanssa, tiuskii puolisolleen tai tekee liikaa töitä. Samankaltaiset paineet näkyvät myös työelämässä.

– Rajojen asettaminen voi tuntua vaikealta, mutta se on välttämätöntä jaksamisen kannalta, Remahl toteaa.

Rajojen asettaminen voi tuntua vaikealta, mutta se on välttämätöntä jaksamisen kannalta.

Ikääntyvillä ihmisillä on puolestaan omat kuormitustekijänsä. Moni saattaa tuntea painetta täyttää muiden odotuksia – esimerkiksi perheen tai ystävien toiveita – vaikka omat voimavarat olisivat rajalliset.

– Rajojen asettaminen on tärkeää kaikille, mutta erityisesti ikääntyville, jotka usein kantavat menneiden vuosien taakkoja mukanaan, Remahl huomauttaa.

Hän rohkaisee sanomaan tarvittaessa: ”Sopiiko, että mietin huomiseen?” Tämä antaa tilaa omille ajatuksille ja vähentää ylimääräistä stressiä.

Lisäksi menneiden tapahtumien murehtiminen voi olla raskas kuormitustekijä. Remahl kehottaa hyväksymään oman rajallisuuden ja olemaan itselleen armollinen myös silloin, kun asiat eivät suju täydellisesti.

Itsemyötätunnon vaikutukset

Remahlin mukaan itsemyötätunnon vaikutukset ulottuvat laajalle. Se voi parantaa ihmissuhteita, lisätä energiaa ja auttaa löytämään elämänilon eri tavalla.

– Kun suhtautuu itseensä sallivammin, oppii suhtautumaan myös muihin joustavammin. Tämä voi esimerkiksi parantaa vuorovaikutusta ja lieventää ristiriitoja.

Kun suhtautuu itseensä sallivammin, oppii suhtautumaan myös muihin joustavammin.

Itsemyötätunto voi myös auttaa havaitsemaan, mikä elämässä on todella tärkeää. Kiireen keskellä saatamme kadottaa yhteyden itseemme ja siihen, mitä oikeasti tarvitsemme.

– Itsemyötätunto voi palauttaa tämän yhteyden ja auttaa tekemään valintoja, jotka edistävät hyvinvointia.

Tulevan vuoden mahdollisuudet

Uusi vuosi on elämänkohta, jolloin voimme tarkastella omia arvojamme ja tavoitteitamme.

– Kun huomaat eläneesi liikaa muiden odotusten tai toiveiden mukaan, tai unohtaneesi omat tarpeesi, on aika pysähtyä ja miettiä, miten voisit elää enemmän itsesi näköistä elämää. Ei ole koskaan liian myöhäistä tehdä muutoksia.

Olipa tavoitteemme mitä tahansa, tärkeintä on muistaa sallivuus ja lempeys itse kohtaan. Meillä kaikilla on vain yksi elämä ja se ansaitsee tulla eletyksi hyvinvoivana ja onnellisena.

Jokaisen elämään kuuluu kuitenkin myös haasteita ja vaikeita hetkiä, joten murehtiminen kannattaa kohdata tietoisesti.

Murehtiminen kuluttaa valtavasti voimavaroja.

– Murehtiminen kuluttaa valtavasti voimavaroja. Sen sijaan voimme pitää huolihetken ja todeta: ”Olen rajallinen. En soimaa itseäni enempää. Toimin ensi kerralla toisin.” Ihmissuhteissa on aina anteeksi pyytämisen ja saamisen mahdollisuus, joka vapauttaa.

Itsemyötätuntoa voi harjoittaa

Itsemyötätunnon kehittäminen on helppo sisällyttää osaksi arkea yksinkertaisilla harjoituksilla.

Niitä voi tehdä itsenäisesti, ystävän kanssa tai pienryhmässä. Myös internetistä löytyy runsaasti lisäharjoituksia ja podcasteja.

Remahl antaa kolme neuvoa:

• Tunnista kuormitus. Huomaa hetket, jolloin vaadit itseltäsi liikaa. Tunnista rajasi, voimavarasi. Kysy itseltäsi: ”Olisinko tässä tilanteessa yhtä ankara ystävääni kohtaan?”
• Lohduta itseäsi. Puhu itsellesi kuten ystävälle – lämpimästi ja ymmärtäen. Mitä sanoisit samassa tilanteessa olevalle ystävällesi?
• Hyväksy keskeneräisyytesi. Kukaan ei ole täydellinen.

– Moni lopettaa harjoittelun, jos ei onnistu heti, mutta muutokset vaativat aikaa ja toistoa. Tämäkin on sallivuutta ja lempeyttä itseä kohtaan.