Tvåspråkig högmässa på palmsöndagen - Palmusunnuntaina kaksikielinen messu

Oulun tuomiokirkossa järjestetään palmusunnuntaina 24. maaliskuuta jumalanpalvelus, jossa saarnataan ja lauletaan niin suomen- kuin ruotsinkielellä.

Kuva: Heikki Törmänen

Palmusunnuntaina 24. maaliskuuta Oulun tuomiokirkossa järjestetään ainutlaatuinen tapahtuma: kaksikielinen messu, joka kuullaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Messun toimittavat tuomiorovasti Satu Saarinen ja Oulun hiippakuntadekaani Juha Rauhala.

Saarnan messussa pitää Juha Rauhala, ja musiikista vastaa kanttori-urkuri Lauri-Kalle Kallunki, jota avustavat Oulun konservatorion kirkkomusiikin opiskelijat. Jonne SiekkinenHilma HahtonenJuho Karvonen ja Sanni Klemets esittävät lauluja ruotsiksi.

Tuomiorovasti Satu Saarinen kertoo, että innostunut ajatus kaksikielisestä messusta on ollut ilmassa jo pidempään ja palmusunnuntai koettiin sopivaksi hetkeksi tämän erityisen messun järjestämiseen.

Tuomiokirkko toimi menneisyydessä pitkään ruotsinkielisten kotikirkkona.

– Sinne kokoonnuttiin säännöllisin ajoin viettämään juhlapyhiä ja ruotsinkieliseen joulukirkkoon pyrkivät osallistumaan kaikki paikkakunnalla olijat koko suvun voimin. Kun seurakuntajärjestelmä muuttui, ihmiset siirtyivät omiin seurakuntiinsa eri puolille kaupunkia, mikä laimensi ruotsinkielistä kirkollista toimintaa. Nyt toimintaa on alettu vahvistamaan parin viime vuoden aikana, kertoo Oulun seurakuntien luottamushenkilö Roy Mattson ruotsinkielisen seurakuntaelämän historiasta.

Suomea puhuva Saarinen ja ruotsin kielen näkökulmasta asiaa tarkasteleva Mattson pohtivat kaksikielisen messun vaikutusta osallistujien kokemukseen. Virsikirjassa on runsaasti virsiä sekä suomeksi että ruotsiksi, joten jokainen voi löytää itselleen tutun ja merkityksellisen laulun osaksi messua.

– Ja aina voi laulaa mukana, vaikka sanat eivät osuisikaan ihan kohdalleen. Seuraavalla kerralla ne ovat jo tutumpia. Ja onhan vieraskielinen messu myös tuulahdus jostain uudesta ja eteenpäin vievästä hetkestä, sanoo Mattson.

Saarinen korostaa, että messusta saa paljon irti myös omalla kielellä, sillä musiikki ja muut messun elementit voivat puhutella ihmistä kielestä riippumatta. Mattson uskoo osallistujan kokevan yhteisöllisyyttä riippumatta siitä osaako kieltä.

Kaksikielisen messun tarjoaminen nähdään tärkeänä eleenä monikielisessä yhteiskunnassa. Suomessa on käytössä useita kieliä, ja siksi on luontevaa tarjota messuja eri kielillä.

Saarinen muistuttaa, että valtiolliset juhlajumalanpalveluksetkin pidetään usealla kielellä, ja eri puolilla maata lauletaan esimerkiksi saamenkielisiä joululauluja. Osallistuminen omalla äidinkielellä on merkityksellistä ja luo yhteyden omaan kieleen ja kulttuuriin.

– Äidinkieli on tärkein kielemme. Lapsuudessa puhuttu oma kieli luo turvaa aikuisenakin ja mahdollistaa tunteiden ilmaisun helpoimmin. Myös vanhuuden aikana, kun muisti alkaa luomaan uutta todellisuutta, äidinkieli toimii silloinkin turvana ja tukena. Tämän vuoksi hengellistä sanomaa tulisi voida kuulla omalla äidinkielellä, kertoo Mattson.

Tuomiorovasti Saarinen toivoo, että kaksikielisestä messusta oppisi ja ymmärtäisi enemmän kielten ja kulttuurien moninaisuutta.

– Kaikenlainen kieli- ja kulttuurikylpy lähentää ihmisitä toisiinsa ja tuo ymmärrystä ehkä siitäkin, miltä tuntuu olla kielivähemmistössä, sanoo Saarinen.

  • Kaikille avoin kaksikielinen messu järjestetään Oulun tuomiokirkossa palmusunnuntaina 24.3.2024 kello 10. Messua voi myös seurata osoitteessa virtuaalikirkko.fi

****

På palmsöndagen den 24 mars ordnas en unik händelse i Uleåborgs domkyrka: en tvåspråkig högmässa som hörs både på finska och svenska. Mässan leds av domprosten Satu Saarinen och stiftets dekan Juha Rauhala.

Predikan hålls av Juha Rauhala och för musiken ansvarar kantor-organist Lauri-Kalle Kallunki med hjälp av kyrkomusikstuderande från Uleåborgs konservatorium. Jonne SiekkinenHilma HahtonenJuho Karvonen och Sanni Klemets framför sånger på svenska.

Domprosten Satu Saarinen berättar att tanken på en tvåspråkig mässa har funnits i luften under en längre tid och palmsöndagen ansågs vara en lämplig tidpunkt för att ordna denna speciella mässa.

Domkyrkan fungerade tidigare som en hemkyrka för de svenskspråkiga.

– Man samlades regelbundet för att fira högtider i domkyrkan och många Uleåborg-boende deltog i den svenskspråkiga julkyrkan. När församlingssystemet ändrades flyttade människorna till sina egna församlingar runt om i staden, vilket försvagade den svenskspråkiga kyrkliga verksamheten. Den nuvarande verksamheten har stärkts under de senaste åren, säger Uleåborg församlings förtroendeman Roy Mattson om historien om det svenskspråkiga församlingslivet.

Finsktalande Saarinen och Mattson, som ser saken från svenskspråkigt perspektiv, funderar över den tvåspråkiga mässans inverkan på deltagarnas upplevelse. I psalmboken finns ett brett urval av psalmer både på finska och svenska, så var och en kan hitta en bekant och meningsfull sång att inkludera i mässan.

– Och man kan alltid sjunga med, även om orden inte riktigt passar. Nästa gång är de redan bekanta. Och en främmande språklig mässa är också en fläkt av något nytt och framåtskridande, säger Mattson.

Saarinen betonar att man kan få ut mycket av mässan även på sitt eget språk, eftersom musiken och andra element i mässan kan tala till en oavsett språk. Mattson tror att deltagarna upplever gemenskap oberoende av om de behärskar språket eller inte.

Att erbjuda en tvåspråkig mässa ses som en viktig gest i ett mångspråkigt samhälle. I Finland finns det flera språk, och därför är det naturligt att erbjuda mässor på olika språk.

Saarinen påminner om att statliga högtidsmässor också hålls på flera språk. Runt om i landet så sjungs julsånger på olika språk, till exempel på samiska. Att kunna delta på sitt eget modersmål, är meningsfullt och skapar en koppling till ens eget språk och kultur.

– Modersmålet är vårt viktigaste språk. Det språk vi talade som barn ger trygghet även som vuxen och möjliggör att uttrycka känslor lättast. Även under ålderdomen, när minnet börjar skapa en ny verklighet, fungerar modersmålet då också som en trygghet och stöd. Därför bör man kunna höra det andliga budskapet på sitt eget modersmål, säger Mattson.

Domprosten Saarinen hoppas att man genom den tvåspråkiga mässan ska lära sig och förstå mer om mångfalden av språk och kulturer.

– All slags språk- och kulturträning förenar människor och ger förståelse, kanske också för hur det känns att vara i en språklig minoritet, säger Saarinen.

  • En tvåspråkig mässa, öppen för alla, ordnas i Uleåborgs domkyrka på palmsöndagen den 24 mars 2024 klockan 10. Man kan delta antingen på plats eller online på virtuaalikirkko.fi.

Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää