Kirkon pitää olla kaikkien saavutettavissa

Kirkon piha-alue on tasainen eikä sisäänkäynnille ole portaita. Pyörätuolissa liikkuvan matkanteko kuitenkin tyssää jo ulko-ovelle: kynnys näyttää matalalta mutta on silti sen sen verran korkea, että siitä ei omatoimisesti yli mennä.

– Olen itse ollut aikanaan pappina tässä kirkossa. Silloin en tajunnut, kuinka tärkeää esteettömyys on, parahtaa Virpi Sillanpää-Posio.

Karjasillan kirkon kynnyksen ylittämisessä avuksi tulee sisään mennessä suntio, pois lähtiessä taksinkuljettaja.

Lainsäädäntö ja sopimukset eivät takaa esteettömyyttä

Esteettömyys-termi viittaa fyysiseen ympäristöön, kuten rakennuksiin, ulkoalueisiin ja liikennevälineisiin. Saavutettavuus puolestaan tarkoittaa viestinnän, verkkopalveluiden ja ylipäätään palvelujen soveltuvuutta kaikille.

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat edellytyksiä sille, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua ja olla osallisina, erilaisista ominaisuuksistaan riippumatta.

Jo rakkauden kaksoiskäskyn pitäisi herätellä seurakunnissa  miettimään, miltä itse tuntuisi olla vammaisen asemassa.

 

Vuodesta 2020 alkaen pyörätuolia käyttänyt Sillanpää-Posio on havainnut, että esteettömyys ei läheskään aina toteudu kirkossa, vaikka Suomen oma lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset – esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki sekä YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista – koskevat myös kirkkoa ja seurakuntia.

– Toisinaan on turhauttavaakin pitää asiaa esillä, mutta koen, että esteettömyydestä toitottaminen on tällä hetkellä tehtäväni.

– Kristinuskon mukaan jokainen ihminen on yhtä arvokas. Jo rakkauden kaksoiskäskyn pitäisi herätellä seurakunnissa miettimään, miltä itse tuntuisi olla vammaisen asemassa.

Sillanpää-Posio oppi jo isältään, että jos jokin asia ei ole kunnossa, siihen pitää yrittää saada muutosta.

– En arastele pitää ääntä esteettömyyspuutteista. Olen siitä saanut palautettakin: on ihmetelty, miten viitsin moittia julkisesti kirkkoa, entistä työnantajaani.

– Toivon vain, että vielä useampi ihminen voisi kokea itsensä tervetulleeksi kirkkoon. Jos kirkko haluaa olla uskottava, sen pitää olla kaikille avoin ja saavutettavissa.

– Eikä esteettömyys ole vain pyörätuolissa liikkuvia varten. Siitä hyötyvät kaikki muutkin. Helppokulkuista ympäristöä arvostavat muun muassa rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa liikkuvat, lyhytkasvuiset sekä ikääntyneet, Sillanpää-Posio huomauttaa.

Kulkuluiska on monesti liian jyrkkä

Virpi Sillanpää-Posion mukaan pyörätuolin käyttäjä kirjaimellisesti törmää esteettömyyden epäkohtiin joka kerta kotiovesta lähdettyään. Jos ei muuten niin vähintään sähköpyörätuolin matalalla olevat jalkalaudat tökkäävät suojatien reunaan.

– Kyllä ihmiset auttavat, jos pyydän. Mutta pyörätuolinkäyttäjäkin tahtoisi olla itsenäinen.

Seurakunnan tiloihin tuleva pyörätuolissa oleva seurakuntalainen odottaa ensinnäkin, että pysäköintialueella olisi invamitoitettu autopaikka.

– On kokemusta siitä, kuinka kirkon tai seurakuntatalon invapaikalla säilytetään peräkärryjä. Tai kuinka talvisaikaan invapaikalle on pukattu lumitöiden lumet.

Rakennukseen sisään pääseminen tulisi tehdä helpoksi.

Vanhoihin rakennuksiin jälkikäteen tehdyt kulkuluiskat ovat usein kaltevuuskulmaltaan liian jyrkkiä. Niistä puuttuu kaiteet tai kaiteiden toteutus on huono.

Jos luiskaa onnistuu pääsemän ylös, ulko-oven edustalla on usein liian ahdasta pakittaa avautuvan oven tieltä.

Ovi saattaa olla liian painava tai oviaukko liian ahdas, ellei ole ketään avaamassa parioven toista puolikasta.

Naulakkoja olisi hyvä asentaa matalalle.

Vessan pitäisi olla niin tilava, että siellä mahtuu kääntymään pyörätuolilla ja avustajakin mahtuu. Molemmin puolin wc-istuinta tarvitaan kaiteet, lavuaarin pitää olla matalalla tai alas laskettavissa.

– Vessassa asiointi on joskus surkuhupaisan hankalaa. Jos käsienpesu onnistuukin, niin sitten ainakin käsipaperiteline on kiinnitetty aivan liian korkealle.

”Tuntuu ikävältä istua erillään muista”

Istumapaikkaa pyörätuolia käyttävä ei useinkaan pysty valitsemaan, sillä valtaosassa kirkkoja on kiinteät kirkonpenkit.

– Pyörätuolia käyttävä istuu käytännössä käytävällä. Tai sitten hänet sijoitetaan seinän viereen, käytävän toiselle puolelle, kauas muista. Mukavampaa olisi istua samassa seurakuntaväessä, olla yhdenvertaisena joukossa.

Lähetyskynttelikköön Sillanpää-Posio sytyttäisi mieluusti kynttilän itse, mutta kynttilänpidikkeet ovat yleensä liian korkealla.

Avustaja Kaisu Heikkinen sytyttää lähetyskynttilän Virpi Sillanpää-Posion puolesta.

Ehtoolliselle meno pyörätuolilla on omanlaisensa operaatio, ainakin adventin ja joulun aikaan. Alttarille voi kyllä johtaa hyvä luiska, mutta kirkkoon tuotava joulukuusi on saatettu sijoittaa siten, että alttarille on vaikea päästä luiskaa pitkin.

– Ehtoollinen on yhteyden ateria, mutta monissa vanhoissa kirkoissa ehtoolliselle ei voi mennä muiden kanssa, koska alttarikaiteen päässä ei ole tilaa pyörätuolille.

– Täällä Karjasillan kirkossa pääsen osallistumaan ehtoolliselle muiden joukossa, Sillanpää-Posio iloitsee.

Myös Pyhän Andreaan kirkko Kaakkurissa on hänen mukaansa liikuntarajoitteisen kannalta hyvä kirkkorakennus.

Seurakunnissa olisi hyvä olla esteettömyysasioista vastaava

Sillanpää-Posion mielestä seurakuntiin tulisi nimetä esteettömyysasioista vastaava henkilö. Esteettömyyden toteutumista pitäisi myös seurata vuosittain.

– Esimerkiksi suntio ja diakoniatyöntekijä voisivat käydä läpi kohteita Invalidiliiton valmiin itsearviointilomakkeen kanssa.

Itsearvioinnissa voi miettiä esimerkiksi sitä, onko seurakunta määritellyt, mitä esteettömyys ja saavutettavuus tarkoittavat sen toiminnassa. Entä järjestääkö seurakunta koulutusta henkilöstölleen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta? Onko tilojen opastus selkeää, ovatko sisäänkäyntitasanteet riittävän suuria, onko kulkureittien luiskien kaltevuus oikea, ovatko kynnykset enintään kaksi senttiä korkeita ja niin edelleen.

Myös seurakuntalaisilta voisi välillä kerätä palautetta esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisesta, ehdottaa Sillanpää-Posio, joka itse on Invalidiliiton koulutettu kokemustoimija.

Esteettömyysratkaisuja voi tehdä tyyliin sopivasti

Sillanpää-Posio muistelee taannoista suunnittelupalaveria Oulujoen pappilassa.

– Sisääntulossa aiemmin ollut luiska olikin poistettu, joten päädyimme pitämään kokousta ulkona. Sateen alkaessa muut siirtyivät sisälle, minä jäin avustajan kanssa ulos sateenvarjon alle. Jälkeenpäin kuulin, että luiskaa ei kuulemma kannata laittaa, koska pappila ei ole sisätiloiltaan kauttaaltaan esteetön.

Sillanpää-Posion mielestä seurakunnilla voi olla myös puoliesteettömiä tiloja.

– Ihan joka ikisen yksityiskohdan ei tarvitse olla kunnossa, kunhan sisäänpääsy on esteetön avustettuna.

– Emme me pyörätuolinkäyttäjät ole nipottajia, jos tiedämme mahdolliset puutteet etukäteen. Emme oleta, että esimerkiksi vanhoissa kirkkorakennuksissa kaikki esteettömyysasiat olisivat viimeisen päälle kunnossa.

Esteettömyyttä parantavat ratkaisut muuttavat historiallisten rakennusten ulkonäköä.

– On kuitenkin mahdollista parantaa esteettömyyttä rakennuksen tyyliin sopivasti. Hyvä esimerkki on Turkansaaren kirkon luiska: ei mikään rautaritilä vaan kauniisti puusta toteutettu.

Myös viestinnältä edellytetään saavutettavuutta

Saavutettava viestintä huomioi ihmisryhmät, joille ymmärtäminen on jostakin syystä tavallista vaikeampaa.

Viittomakieli on äidinkieli kuuroille.

Viitottu puhe on erityisesti kuuroutuneiden ja huonokuuloisten käyttämä menetelmä. Siinä huuliolukua tuetaan käyttämällä viittomakielestä lainattuja viittomia yhtä aikaa puheen kanssa.

Taktiiliviittomista eli kädestä käteen viittomista käyttävät kuurosokeat, jotka eivät kykene seuraamaan viittomista näön avulla.

Kirjoitustulkkaus tarkoittaa puheen samanaikaista tulkkausta kirjoitetuksi tekstiksi näyttöruudulle tai valkokankaalle. Se auttaa kuuroutuneita sekä ihmisiä, joiden kuulo on alentunut.

Induktiosilmukka on apuväline, joka siirtää magneettikentän välityksellä äänen kuulolaitteeseen sekä vähentää taustamelua ja kaikuisuutta.

Pistekirjoitus on sokeiden tai vaikeasti heikkonäköisten henkilöiden käyttämä sormin luettava kirjoitustapa.

Isokirjoitus on tekstiä, jossa kirjainkoko ja värikontrasti ovat niin selkeitä, että lukemiseen ei tarvita optisia apuvälineitä.

Kuvailutulkkaus tarkoittaa tilan tai tilaisuuden sanallista kuvailua ihmiselle, joka tarvitsee kuvailua näkemisen tueksi tai näkemisen sijaan.

Lukuohjelmien kanssa yhteensopivat verkkosivut ovat tärkeä näkövammaisten tiedonsaantikeino.

Puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä ovat muun muassa tukiviittomat, tietokoneavusteinen kommunikointi sekä piirrossymbolien käyttöön perustuva bliss-kieli. Niitä käytetään esimerkiksi autististen tai kehitysvammaisten henkilöiden kanssa tai kun henkilön kielelliset taidot ovat häiriintyneet esimerkiksi keskushermosto- tai aivosairauden taikka onnettomuuden takia.

Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä ymmärrettävämpää. Selkokielestä hyötyvät esimerkiksi kehitysvammaiset ja muistisairaat sekä henkilöt, joille suomi on vieras kieli.

• Haluatko antaa palautetta jutusta?