Marian ilmestyspäivästä on yhdeksän kuukautta jouluun

Suomen evankelis-luterilainen kirkko viettää jouluajan ulkopuolella kolmea pyhäpäivää, joiden ajankohta määräytyy joulusta.

Nämä jouluun liittyvät erityispyhät ovat kynttilänpäivä 40 päivää joulusta, Marian ilmestyspäivä yhdeksän kuukautta ennen seuraavaa joulua sekä juhannuspäivä kuusi kuukautta ennen seuraavaa joulua.

Marian ilmestyspäivää vietetään sunnuntaina 17.3.

Päivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen Neitsyt Marialle. Enkeli Gabriel ilmoitti tuolloin, että Mariasta tulee Jeesuksen äiti.

Luukkaan evankeliumissa (Luuk.1:26–38) kerrotaan, kuinka Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan Maria-nimisen neitsyen luo.

”Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!” Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.”

Maria kysyi enkeliltä: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.”

Ajankohta vaihtui ja nimikin muuttui

Marian ilmestyspäivää on tiettävästi juhlittu jo 300–500-luvuilta alkaen. Päivän vietto vakiinnutti asemansa 500-luvulla. Ensimmäinen maininta Marian ilmestyspäivän vietosta Suomessa on vuodelta 1351.

Marian ilmestyspäivää vietettiin aiemmin kiinteällä paikalla 25. maaliskuuta. Tuosta päivämäärästä yhdeksän kuukautta eteenpäin laskemalla päästään Jeesuksen syntymäpäivään eli jouluun.

Vuoden 1954 jälkeen ajankohtana Suomen luterilaisessa kirkossa on ollut 22.–28.3. väliselle ajalle sijoittuva sunnuntai. Jos sunnuntai osuu palmusunnuntaiksi tai pääsiäispäiväksi, päivää vietetään palmusunnuntaita edeltävänä sunnuntaina. Ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa pyhää vietetään vakituisesti 25. maaliskuuta.

Marian ilmestyspäivän siirto juontaa juurensa vuoden 1955 kalenterimuutoksiin, jolloin työmarkkinaliitot pyrkivät poistamaan suurimman osan arkipyhistä.

Päivä tunnettiin Suomessa pitkään marianpäivänä. Vuoden 2000 kirkkokäsikirjojen uudistamisen yhteydessä päivän nimi palautettiin nykyiseen muotoonsa.

”Minä olen Herran palvelijatar.

Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”

Mariaa pidetään kristittyjen esikuvana ja äidin osassaan samaistumisen kohteena. Marian ilmestyspäivänä juhlitaan myös rohkeutta ja uskon voimaa, jota Maria osoittaa: hän hyväksyy enkelin ilmoituksen ilman että kysyy lupaa vanhemmiltaan tai kihlatultaan.

”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit”, Maria vastaa enkelille ilmaistessaan suostumuksensa asettua Jumalan käyttöön.

Saamelaiset juhlivat kokoontumalla yhteen

Useimmille suomalaisille Marian ilmestyspäivä on nykyään tavallinen sunnuntai muiden joukossa, mutta saamelaiset juhlivat sitä edelleen.

Saamelaisilla on ollut tapana kokoontua kirkolle Marianpäiville jo 1500-luvulta lähtien, kun Enontekiön seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Rounalaan noin 1530-luvun paikkeilla. Kun kirkko tuhoutui sodassa, uusi rakennettiin Enontekiön Hettaan, minne Marianpäivän vietto siirtyi ja missä sitä nykyisinkin vietetään.

Alkuaikoina saamelaiset tulivat Marianpäiville kastamaan lapsensa, käymään ripillä ja vihillä sekä hautaamaan vainajansa. Kun saamelaiset kokoontuivat kirkonkylälle, tulivat paikalle myös kauppiaat.

Mariapäivät oivat mahdollisuus tavata muista kylistä saapuneita sukulaisia ja tuttavia. Lisäksi nuoret olivat jo viikkoja aikaisemmin asettuneet kortteeritaloihin käydäkseen rippikoulua, joka päättyi Marianpäivänä tapahtuvaan konfirmaatioon.

Edelleen saamelaiset Marianpäivänä käyvät kirkossa, tapaavat sukulaisia ja tuttavia sekä järjestävät markkinoita, poroajoja ja suopunginheittokilpailuja. Päivän kunniaksi salkoon nostetaan Saamen lippu.

Marianpäivänä tutkittiin luonnon merkkejä

Marian ilmestyspäivä osuu kalenterissa  lähelle kevätpäiväntasausta, mutta vanha kansa piti talven ja kevään taitekohtana ennemminkin Marianpäivää. Se oli maaseutuyhteiskunnassa tärkeä työvuoden jaksottaja, Kevät-Maaria.

Tuolloin tutkittiin myös luonnonmerkkejä, joiden perusteella tehtiin ennustuksia tulevaan kylvö- ja satokauteen. Etenkin lumitilanteesta ennustettiin kevään etenemistä: ”Turhaan saa huhtikuussa kesää odottaa, ellei Maaria maata näytä.”

• Lähteenä muun muassa evl.fi, kirkkovuosikalenteri.fi sekä marianpaivat.fi