Opetus- ja kulttuuriministeriö kaavailee uskonnonopetukseen laajoja muutoksia – Tätä kohti on kuljettu jo pitkän aikaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa siirtymistä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.  

Oululaisille uskonnonopettajille ehdotus ei tullut yllätyksenä.

– Asiasta on puhuttu ainakin kymmenen vuotta, ja tätä vaihtoehtoa kohti on kuljettu jo pitkän aikaa, Madetojan musiikkilukiossa uskontoa opettava Janna Väänänen pohtii.

Janna Väänänen opettaa uskontoa Madetojan musiikkilukiossa.

Väänäsen kollegan Laura Kemppaisen mielestä julkinen keskustelu on nostanut esiin huolen siitä, että  opetussuunnitelman mahdollisen muutoksen myötä opetuksesta poistuu jotakin, mitä kouluissa ei ole pitkään aikaan opetettu.

– Uskontoa ei ole aikoihin saanut opettaa sillä tavalla, että opetuksen tavoitteena olisi sitouttaa uskomaan. Tunneilla ei ole sallittua harjoituttaa uskontoa.

Opetus laajentaa ymmärrystä

Samoilla linjoilla on myös Laanilan koulun uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettaja Heli Keskitalo.

– Elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetus on jo nykyisin kovin yhteneväistä. Molemmissa aineissa pyritään tutustumaan laajasti erilaisiin katsomuksiin. Etiikassa pohditaan oppilaiden kanssa sitä, mitä eri uskonnot ajattelevat mistäkin asioista, minkälaisia arvoja ne korostavat ja miten arvot vaikuttavat eri kulttuureihin.

Heli Keskitalo opettaa Laanilan koulussa historiaa, yhteiskuntaoppia, uskontoa ja elämänkatsomustietoa.

– Opetuksen tavoitteena on laajentaa ymmärrystä toisia ihmisiä, kulttuureja ja uskontoja kohtaan.

Väänänen, Kemppainen ja Keskitalo korostavat, että Suomen perusopetuksessa uskonto on yleissivistävä oppiaine uskontokunnasta riippumatta. 

Opetussuunnitelman mukaan aineen tarkoituksena on perehdyttää oppilas ensisijaisesti omaan uskontoperinteeseen, ja sen jälkeen näkökulmaa laajennetaan muihin uskontoihin sekä uskonnottomiin maailmankatsomuksiin.

– Uskonnonopetuksen tehtävä on yleissivistää, ei sitouttaa, Väänänen tiivistää.

Opettajat mukaan suunnitteluun

Kolmikko tarkastelee mahdollisen uuden oppiaineen potentiaalia uteliain silmin.

– Tällä hetkellä opetus on hieman keinotekoisesti lokeroitua. Kaikille yhteinen oppiaine voisi edistää opetussuunnitelmaankin kirjattua vuoropuhelun toteutumista sekä yhtenäistää opetusta ja sen arviointia, Keskitalo pohtii.

Kemppainen ajattelee, että opiskelijoiden on tärkeää saada tietoa niin omista kuin itselle vieraista uskontoperinteistä sekä suomalaisen kulttuuriperinnön tuntemuksesta.

Laura Kemppainen opettaa Madetojan musiikkilukiossa uskontoa, filosofiaa ja psykologiaa.

– Näiden tavoitteiden valossa opiskelijoiden jakaminen eri ryhmiin näyttäytyy tarpeettomana – varsinkin, kun opetuksessa ei tälläkään hetkellä ole mitään tunnustuksellista ainesta.

Opettajat toivovat, että mahdollista uutta oppiainetta ei lyödä tulevaisuudessa hätiköiden kasaan.

He näkevät tärkeänä sen, että opettajat otetaan mukaan opetussuunnitelman tekemiseen.

– Uudistuksessa täytyy ottaa huomioon eri aineryhmät. Elämänkatsomustiedon opettajilla on ollut huolta siitä, että uusi oppiaine ohentaa elämänkatsomuksellisia aiheita. Uskonnonopettajat puolestaan miettivät sitä, että uskontojen ytimen eli historian ja oppien tuntemus kaventuu, Väänänen kertoo.

Keskustelua on herättänyt myös tulevan oppiaineen opettajien pätevyysvaatimukset.

– Meillä on vähemmistöuskonnon opettajia, evankelisluterilaisen uskonnon opettajia sekä elämänkatsomustiedon opettajia. Poliittiseen linjaukseen on kirjattava selkeästi, minkälainen tietotaito on riittävä uuden oppiaineen opettamiseen.

– Realistinen näkymä on varmaankin se, että opetus tapahtuu olemassa olevilla pätevyyksillä. Kattavan täydennyskoulutuksen järjestäminen vaatii aikamoisia taloudellisia resursseja, kolmikko summaa.

Perusopetus on murroksen kynnyksellä

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 12. maaliskuuta perusopetuksen uudelleenjärjestämistä tarkastelleen työryhmän loppuraportin Perusopetuksen järjestäminen murroksessa. 

Työryhmä tarkasteli vuodesta 2024 lähtien väestökehityksen haasteita suhteessa perusopetukseen. Se esittelee raportissaan ratkaisuja, joilla väestökehityksen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin voidaan vastata.

Työryhmä esittää yhtenä toimenpiteenä sitä, että yhdenvertaisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi siirrytään uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa eri oppimääristä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.

Lähde: julkaisut.valtioneuvosto.fi