Uusi työntekijä kaipaa ohjausta, kokenut joustoa

Oulussa ja sen lähialueella toimivat seurakunnat kiinnittävät aikaisempaa enemmän huomiota työurajohtamiseen. Työurajohtamisessa eli ikäjohtamisessa huomioidaan tarpeet, joita uran eri vaiheissa olevilla työntekijöillä on.

Erityisesti halutaan edistää ikääntyneiden eli 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työssä jaksamista.

Elämäntilanteen huomiointi on tärkeää

Johtamiseen liittyvät odotukset vaihtelevat usein työuran pituuden mukaan. Äskettäin taloon tullut työntekijä tarvitsee perehdyttämistä, pienten lasten vanhempi voi puolestaan toivoa joustoa työaikaan.

Johtamiseen kohdistuu odotuksia myös silloin, kun pitkään samaa työtä tehnyt henkilö haluaa lisää haasteita. Työnkuvan ja työajan muokkaaminen voi olla ajankohtaista eläkeikää lähestyvälle.

– Tärkeintä on, että työntekijän elämäntilanne huomioidaan työpaikalla. Sillä on suuri merkitys hyvinvoinnille, toteaa Diakonia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattori Maire Vuoti.

Vuoti on mukana kehittämässä työurajohtamista Oulun seurakuntayhtymän hallinnoimassa Osallisuus suhteessa -hankkeessa. Kaksivuotisessa projektissa on mukana 18 seurakuntaa, joiden tavoitteena on edistää työhyvinvointia luomalla uusia, osaksi arkea tulevia toimintamalleja.

Hautaustoimessa työ haastaa monella tavalla

Työhyvinvoinnin tukemisen tärkeyteen on havahduttu myös Oulun seurakuntayhtymän hautauspalveluissa. Yksikön työntekijät kohtaavat sekä fyysisiä että henkisiä haasteita.

– Henkistä painetta syntyy siitä, että olemme päivittäin tekemisissä kuoleman ja surun kanssa, kertoo yksikön päällikkö Tuomo Vuontisjärvi.

– Fyysiset haasteet eroavat sen mukaan, tekeekö henkilö töitä koneilla, krematoriossa vai toimistossa.

Työntekijöiden keski-ikä on 50 vuoden paikkeilla. Työn fyysinen raskaus on alkanut näkyä pitkäaikaisina sairauspoissaoloina.

– Vaikuttaa siltä, että tarvitsemme ennaltaehkäiseviä toimia erityisesti fyysisen jaksamisen varmistamiseksi.

Hiljainen tieto on kokeneen vahvuus

Hankealueen seurakuntien työntekijöistä ikääntyneitä on noin kolmasosa. Heillä on hiljaista tietoa, jonka hallittuun siirtämiseen pitäisi Maire Vuotin mukaan kiinnittää huomiota.

Hiljainen tieto on tietoa arjen tilanteissa syntyneistä, hyväksi havaituista toimintamalleista.

– Diakonissan työssä se voi tarkoittaa vaikkapa käsitystä siitä, kuinka hartaushetki järjestetään tai kuinka kotikäynnillä toimitaan. Näitä taitoja ei omaksuta koulunpenkillä.

Vuoti korostaa, että kaikenikäisillä on oikeus jaksaa, viihtyä ja kehittyä työssään. Tämä edellyttää, että työhyvinvoinnin huomioiminen on pysyvä osa työtä.

Tuomo Vuontisjärvi on samoilla linjoilla.

– Me tarvitsemme sellaisia toimintamalleja, joiden avulla työhyvinvointi kuuluu jokaiseen työpäivään.

Oulun seurakunnat, Limingan rovastikunta ja ortodoksinen seurakunta kehittävät lähivuosina työhyvinvointia lähes 550 000 eurolla. Yhteisessä Osallisuus suhteessa -hankkeessa luodaan toimintamalleja, jotka edistävät työhyvinvointia, mutta myös uudistavat työn tekemisen tapoja.

– Tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä. Kirkon myös halutaan olevan houkutteleva työyhteisö eri alojen asiantuntijoille, kertoo projektipäällikkö Kim Wasama.

– Kyseessä on poikkeuksellinen hanke, sillä se ylittää seurakuntarajat ja on ekumeeninen.

Huomiota kiinnitetään työssä jaksamiseen, tuottavuuteen, työn tekemisen tapoihin, oman työn johtamiseen ja ikäjohtamiseen sekä talouden tasapainottamiseen.

Elokuuhun 2022 kestävää hanketta hallinnoi Oulun seurakuntayhtymä. Rahoituksesta 75 prosenttia tulee Euroopan sosiaalirahastosta, loppuosasta vastaavat Oulun seurakuntayhtymä, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun hiippakunnan tuomiokapituli.