Ajatuksia itsenäisyydestä ja itsenäisyyspäivästä
12 lukijaamme kertoo, mitä heille merkitsevät itsenäisyys, millaisia asioita itsenäisyyspäivän vietossa tulisi tuoda esiin ja pitäisikö sen muuttua johonkin suuntaan.
- Itsenäisyyspäivämme talviseen ajankohtaan osumista on syystäkin pidetty juhlamielen nostattamista ajatellen varsin onnettomana. Joulukuun 6. kuuluu vuoden pimeimpään aikaan. Silloin vallitsevat sääolot ovat yleensä sieltä kehnoimmasta päästä: Emme ole vielä saavuttaneet keskitalvelle ominaisia poutakausia, emmekä vielä päässeet käsiksi pitenevän päivän tuottamasta toiveikkuudesta.Mutta lähestyttäessä asiaa arkisen jaksamisen kannalta, voi kyseisen juhlapäivän ajoittumista pitää jopa onnekkaana sattumana. Joulukuun 6. on vuodenkulusta se ajankohta, jonka jälkeen päivä ei enää juuri iltojen osalta lyhene. Tästä päivämäärästä alkaa kuukauden kestävä ajanjakso, jolloin työviikot helpottuvat arkipäiville osuvien, kristillisten juhlapyhien seurauksena useamman kerran: Itsenäisyyspäivän jälkeen alkaa pian jouluviikko, viikon päästä joulusta koittaa uuden vuoden pyhä ja sen jälkeen on vuorossa loppiainen.Kuukauden kestävä, arkipyhien vuorottelema jakso nopeuttaa pimeimmän vuodenajan sivuuttamista. Pitenevän päivän aikaan siirrytään kuin toistuvien juhlapyhien odotuksessa ja väliin niiden tuottamista, ylimääräisistä lepopäivistä nauttien. Ikävuosien myötä kehittyy ihmisen mielialaan tämän jaksotuksen kulkua vahvistavaa vaikutusta. Keski-ikään tultaessa on ajankulun käsitys jo suuresti nuoruusajoista muuttunut.Kun oma vauhti hidastuu, aika tuntuu kulkevan sitäkin nopeammin. Tämä tietoisuus muokkaa vuodenaikojen muutosajoista vakiintunutta suhtautumistapaa: Juhlapyhäjakson käynnistävä itsenäisyyspäivä alkaa monen kohdalla tuntua kuin kevään avaukselta. Matti Saastamoinen
- Isäni taisteli Suomen itsenäisyyden puolesta vuosina 1939-1944, talvi- ja jatkosodassa. Vanhempani olivat syntyneet Karjalan Sortavalassa. Tämä alue luovutettiin sodan jälkeen sotakorvauksena Venäjälle. Olen siis evakon lapsi ja syntynyt kuusikymmentäluvulla Oulussa.Itsenäisyyspäivänä meillä kotona oli perinteenä sytyttää joka ikkunalle kaksi kynttilää ja itse olen jatkanut samaa perinnettä lapsilleni. Tänään kun sytytämme kynttilät, muistelemme isiämme ja sukulaisiamme, jotka taistelivat itsenäisen Suomen puolesta ja heitä, jotka makaavat sankarihaudoissa ja antoivat henkensä isänmaan puolesta. Muistelemme heitä kiitollisuudella.Meidän perheellä on perinteenä kokoontua aamulla Linnansaareen osoittamaan kunniaa tykinlaukauksin itsenäiselle Suomelle ja sen jälkeen käymme sankarihaudalla sytyttämässä kynttilän sodassa kaatuneelle sedällemme. Illan kruunaa televisiosta katsottava Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. Hyvää itsenäisyyden 103-vuotisjuhlaa! Anne Lidström
- Suomi sai itsenäisyyden 103 vuotta sitten. Sota päättyi 75 vuotta sitten. Jossain vaiheessa pitää unohtaa menneet ja viettää kansallispäivää leppoisammissa merkeissä. Päivän vietto on kangistunut raskaaseen ja surumieliseen muottiin. Tuomo Vaara
- Sydämessämme voimme tuntea kiitollisuutta sen aikakauden ihmisiä kohtaan, jotka saivat säilytettyä maan itsenäisyyden ja niihin talkoisiin osallistui koko kansa ja välillisesti jälkipolvet heijastumina. Aikaa on kulunut ja uudet polvet elävät tätä päivää. Tärkeä olisi säilyttää ripaus identiteettimme pohjana olevaa kansallista kulttuuriamme. Vaalitaan sitä, vaikka kieli poskessa, sillä suomalaisuuteen kuuluu myös mehevä huumori. Sitä kaipaan joskus näinä totisina aikoina. Pidetään mielessä juuremme tässä ”maapalloistuvassa” maailmassa, johon olemme hyvin sopeutuneet. Elna Stjerna
- Itsenäisyys on minulle pyhä, arvokas ja kunnioitettava asia. Pidän sitä kallisarvoisena. Kaikkien suomalaisten tulisi olla siitä kiitollisia ja iloisia. Itsenäisyyspäivä tuo mieleeni aina edellisen sukupolven kohtalokkaat sodan vuodet, isät ja veljet ase kädessä puolustivat maamme itsenäisyyttä. Siitä ovat näkyvänä merkkinä sankarihaudat. Niissä lepäävät sankarivainajat. Heidän uhrinsa ansiosta saamme elää vapaassa itsenäisessä isänmaassa. Itsenäisyyspäivänä sytytämme illalla kynttilät kodeissamme. Sankarihaudoilla loistaa juhlavalaistus. Siniristiliput liehuvat tuoden vapaudenviestiä suomalaisille. Meillä on hyvä maa. Jumalan siunaus ja varjelus ovat seuranneet kansaamme sen kohtalon päivinä ja eteenkin päin. Helvi Klemetti
- Aiemmin itsenäisyyspäivä oli minulle enemmän yksi ylimääräinen vapaapäivä ja nimipäiväni. Päivän merkitys ja arvostus on kasvanut, kun vanhemmat sukupolvet alkavat jättää meidät. He kokivat sodan kauhut. He maksoivat sotavelat ja alkoivat rakentaa Suomea sodan jälkeen. Haluan siirtää kunnioituksen heitä kohtaan lapsilleni ja heidän lapsilleen. Itsenäisyyspäivän ilmettä voi muuttaa iloon siitä, että olemme oma kansa, jolla on oma maa. Niilo Kemppe
- Koen suurta rakkautta ja kiitollisuutta itsenäistä Suomea kohtaan. Sota-aikana kansa oli yhdessä rintamassa ja rukoili paljon. Maailmalla ihmeteltiin Suomen selviytymistä. Kynttilät sytytän aina itsenäisyyspäivänä. Kaarina Mertaniemi
- Suunnattoman kiitollinen olo. Itsenäisyyttä pitää juhlia – joka vuosi. Juhlimisen luonnetta voisi kääntää hieman iloisempaan suuntaan. Siinä on liikaa vakavuutta ja suruakin, koska maamme on saatu itsenäiseksi suurella uhrilla. Itsenäisyys on iloinen asia ja sitä voi juhlia hymy huulilla. Uskon, että iloisemmalla asenteella nykynuoriso saadaan arvostamaan itsenäisyyttä ja sen juhlimista. Pentti Eteläinen
- Itsenäisyys on oikeutta päättää omista asioista ja vapautta elää haluamallaan tavalla lain ja yleisen moraalin puitteissa niin ettei se vahingoita muita. Katja Seppälä
- Suomi on itsenäinen koska osasimme laittaa erimielisyytemme sivuun ja puhaltaa yhteen hiileen. Vetää surulliseksi kun ajattelee, kuinka minun ikäiseni nuoret miehet ovat luopuneet niin paljosta ja miksi? Siksi että minulla olisi enemmän. Itsenäisyyspäivän juhlissa korostuu liikaa presidentinlinnan juhlat ja kisa siitä kenellä on näyttävin puku. Pitäisi enemmän korostaa sitä miksi sitä päivää vietetään ja keiden ansiosta. Onneksi korona tuo tähän muutoksen ja ehkä tänä vuonna näemme hieman erilaisen lähetyksen linnasta. Ehkä tänä vuonna keskiössä ovat ne henkilöt ja ne tapahtumat joiden ansiosta Suomi on vapaa maa. Petri Kortesalmi
- Olen syntynyt 1945 tammikuussa, jolloin vielä sodittiin. Itse en siis kokenut sodan kauhuja, mutta sodasta puhuttiin lapsuudessani. Äitini oli lottana pahassa paikassa Suomussalmen Kiannanniemen (Juntusrannan) äkkilähdössä,kun vihollinen pyrki katkaisemaan Suomen kahtia. Vajaa kaksi tuntia oli aikaa. Leivät jäivät uuniin, rekeen piti hypätä kyytiin ja nuori luutnantti ampui itsensä, kun luuli,ettei tilanteesta selvitä. Sedät ja enot olivat rintamalla, nuorin eno tuli särkyneille mielin kotiin rauhan julistamisen jälkeen. Isä oli lottien ilmavalvonnan kouluttajana. Olin utelias lapsi ja kyselin paljon. Ehkä siksi vanhempani ja osa sukulaisista selvisikin, kun asioista puhuttiin. Eno kärsi koko elämänsä sodasta. Vapaa isänmaa on minulle kallis asia. Olen monesti miettinyt, millaiseksi maamme tilanne olisi muuttunut, jos rauhanneuvottelujen tulokset olisivat olleet vielä raskaammat. Kun nyt lapsemme ja lastemme lapset käyvät asepalveluksen, millaisin eväin ja mielin he sinne menevät ja sieltä tulevat. Onko heidän kanssaan juteltu suvun asioista, sodasta ja mitä nuorille merkitsee vapaa, itsenäinen kotimaa, jonka isoisät ovat tehneet mahdollisiksi? Keskustelu nuorten kanssa avaa silmiä. Ehkä osa keskustelusta voi olla kipeää kuunneltavaa. Iloitkaamme kuitenkin siitä, että on keskusteluyhteys. Tähän maahan kasvetaan kiinni, juurrutaan. Hyvä puutarhuri antaa vettä ja ravintoa, kitkee rikkaruohoja ja jättä Korkeimman käden huomaan itsenä ja kasvatettavan. Tuula Paltakari-Piekkola
- Pappani sain eturintamalla luotiosuman rintaansa. Mutta taskukello pysähdytti luodin etenemisen kehoon asti, mikä olisi ollut kuolettavaa. Pappani säästyi hengissä sodan loppuun asti. Tämä kertoo minusta koko Suomen tarinan ko. sodasta: Taivaan isän varjelus oli puolellamme. Olkaamme kiitollisia kansana siitä. Antti Mattila
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.