Auttamishalua löytyy: joka kolmas suomalainen tekee kertalahjoituksia

Suurin osa suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti. Kertalahjoitukset ovat edelleen suosituin tapa lahjoittaa rahaa, mutta säännöllisten lahjoittajien osuus on kasvanut selvästi.

Joka kolmas suomalainen tekee kertalahjoituksia ja joka neljäs suomalainen lahjoittaa säännöllisesti, kertoo viime joulukuussa tehty kyselytutkimus.

Kyselytutkimuksen tulos on mieluisaa kuultavaa muun muassa Kirkkopalveluille, joka koordinoi Yhteisvastuukeräystä sekä Kotimaanavun keräystoimintaa. 

– Auttamishalu on edelleen vahvasti suomalaisissa, iloitsee Kirkkopalveluiden varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast

– Seurakuntien kannattaa rohkeasti pyytää ihmisiä lahjoittamaan. Ihmisillä on halu auttaa ja Yhteisvastuukeräys antaa heille siihen välineen.

Lähimmäisenrakkauden sanoma voimakkaammin esille

Yhteisvastuukeräys käynnistyi helmikuun alussa 72. kertaa. Keräystä aiotaan lähiaikoina kehittää monella tavalla. 

– Se tuodaan 2020-luvulle, Kilgast tiivistää.

Ajatuksena on esimerkiksi, että jatkossa Yhteisvastuukeräys toteutettaisiin enemmän brändi edellä. 

– Toisin sanoen keräys toisi enemmän esiin lähimmäisenrakkautta ja vuosittain vaihtuvan teeman painoarvo olisi vähäisempi, Kilgast kuvailee. 

– Teema edellä meneminen on haastavaa sikäli, että kampanja pitää joka vuosi rakentaa ikään kuin uudelleen. 

Vuositeeman painottamisessa on myös se vaara, että kokonaistulos kutistuu, jos kovin suuri joukko lahjoitushaluisia ihmisiä ei koe teemaa tärkeäksi.

Varainkeräystiimi päivittää parhaillaan koko yv-keräyksen strategiaa: 

– Joudumme miettimään, mikä jatkossa on seurakuntien rooli ja mikä on valtakunnallisen kampanjan rooli.  

– Seurakuntien tekemä työ on keräyksen onnistumisen kannalta äärimmäisen tärkeää: nyt 95 prosenttia tuotosta tulee niiden tekemästä työstä. Olisiko kuitenkin kampanjoinnin kannalta helpompaa, että myös valtakunnallinen kampanja järjestäsi isompia tilaisuuksia, joissa olisi varainhankinta mukana, Kilgast miettii.

Yhteisvastuukeräystä voi toteuttaa nykyisin koko kalenterivuoden ajan. 

– Tämä antaa seurakunnille aiempaa paremman mahdollisuuden sovittaa keräyksen seurakunnan omaan tapahtumakalenteriin.

Perinteisesti moni seurakunta haluaa kuitenkin keskittää yv-kampanjointiaan talveen, sillä ne kokevat, että keräyksen paras näkyvyys on heti keräyksen alettua helmikuussa.

Lahjoittajat profiloidaan, verkkosivut uudistetaan

Yv-keräykseen lahjoittavista tiedetään, että he ovat tyypillisesti yli 45-vuotiaita naisia. Parhaillaan lahjoittajaprofiilia selvitetään tarkemmin. 

– Tämä on oleellista, jotta pystymme puhuttelemaan oikeaa kohderyhmää.

Tällä hetkellä tärkeitä tavoittamisen kanavia ovat Facebook ja Instagram, Kilgast kertoo.

Viime vuoden lopulla tehdyn kyselytutkimuksen mukaan tiedon saannin merkitys on kasvanut edelliseen vuonna 2017 tehtyyn tutkimukseen verrattuna.

Lahjoittamisesta kiinnostuneet pitivät keskeisinä tiedonsaantikanavina sähköpostitse saatavia uutiskirjeitä ja sosiaalisen median kanavia, mutta tärkein tiedonlähde lahjoittajille olivat verkkosivut: lähes puolet etsii tietoa rahaa keräävän tahon nettisivuilta.

Varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast sanoo, että verkkosivujen uusiminen on yksi Yhteisvastuukeräyksen kehittämiskeinoista. 

– Kotimaanavun keräyksissä on huomattu, että mitä konkreettisempi keräyskohde, sitä nopeammin keräystavoite saavutetaan. Myös Yhteisvastuukeräyksen verkkosivuilla halutaan jatkossa avata vielä selkeämmät kuvailut siitä, miten lahjoituseurot käytetään.

Luotettavuus ja tiedonsaanti motivoivat lahjoittamaan

Taloustutkimus toteutti joulukuussa 2021 Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta lahjoittamiseen. 

Kyselytutkimukseen vastanneista 66 % kertoi olevansa motivoitunut lahjoittamaan jatkossakin, jos kokee keräävän tahon olevan luotettava.

Lähes puolet vastaajista (48 %) halusi tukea yleishyödyllistä kohdetta.

Lähes puolet vastaajista (47 %) piti tärkeänä myös sitä, että saa riittävästi tietoa lahjoituksella aikaan saatavista tuloksista. 

Erityisesti tiedon saannin merkitys on kasvanut: edellisessä kyselytutkimuksessa 2017 tietoa lahjoittamalla aikaan saadun työn tuloksista painotti vain 30 prosenttia vastaajista.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää