Piispanmessu innosti muhoslaiset kirkkoon

Muhoksen piispantarkastus päättyi palmusunnuntaina messuun ja yhteiseen lounaaseen. Kirkossa pidettyyn messuun saapui reilut parisataa muhoslaista.

Sunnuntaina mukana olleet Mirva ja Marja Pellinen kertovat, että jo kirkonmenojen aloitus teki vaikutuksen. 

– Ihan kylmät väreet menivät selkäpiissä, kun piispa käveli kirkkoon viitassaan ja hiippa päässään lasten laulaessa, siskokset kertaavat tilannetta lounaspöydässä. 

Messun jälkeen tarjottu lounas oli heidän mielestään mukavan yhteisöllinen kokemus. 

Pelliset olivat osallistuneet messun lisäksi lauantai-iltana kirkossa järjestettyyn Kuljeta ja johda -konserttiin, jota he kehuivat kovasti. 

– Musiikkia oli laidasta laitaan, oli hengellisempää ja sitten kevyempää, Marja Pellinen kiittelee.

Piispa vieraili lukiolla ja juustolassa

Piispantarkastuksen viikonloppu oli alkanut jo perjantaina, jolloin kaikille avoimeen ohjelmaan kuului aamuhartaus sekä kirkon viereen rakennetun Kirkkotuvan käyttöön siunaaminen. Kirkkotupa pitää sisällään pienen kokoontumistilan ja hiljentymishuoneen lisäksi vainajien kylmäsäilytystiloja. 

Perjantaina piispa seurueineen vieraili myös lukiolla ja juustolassa, ja tapasi kunnan edustajia. Lauantaina ohjelmassa oli ennen Pellistenkin mainitsemaa konserttia seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tapaamisia.

Sunnuntaina piispantarkastuksen virallinen osuus kuultiin messun jälkeen. Kirkon alttarin eteen kannettiin pöytä ja tuolit, joille istuivat piispa Keskitalon lisäksi pappisasessori Ilkka Mäkinen, lääninrovasti Teemu Isokääntä ja notaari Taija Valtonen

Aktiivisuutta yhteisön ja ympäristön hyväksi

Loppulausunnossaan piispa kävi läpi pääkohdat tarkastuksen huomioista. 

Vahvat hengelliset juuret omaavan seurakunnan vahvuuksiksi hän luetteli kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirkon ja viime vuonna käyttöön otetun strategian. 

– Seurakunta on rohkeasti kristillinen, mutta avoin yhteistyölle, piispa kertasi strategian ydinajatuksen.

Kiitosta Muhoksen seurakunta saikin verkostoitumisestaan. Seurakunnalla on toimivat yhteistyösuhteet kunnan, toisten seurakuntien, järjestöjen ja Pohteen kanssa. 

Seurakunnan toimintamuodoista suurimmassa murroksessa on varhaiskasvatus, johtuen syntyvyyden laskemisesta ja lainsäädännön muutoksista. 

Haasteeksi seurakunnalle annettiinkin luoda uudenlainen konsepti lasten ja perheiden tukemiseen ja kristilliseen kasvatukseen. Piispa kannusti laittamaan hyvät ja toimivat käytännöt myös paperille kunnan kanssa, jotta toiminta ei olisi henkilösidonnaista. 

Vahvuuksiksi listattiin myös vasta käyttöön siunattu Kirkkotupa sekä väliaikainen toimitila Ankkuri aivan kuntakeskuksessa. 

– Siinä oli ennen Musti ja Mirri, nykyisin siellä kokoontuvat paikalliset Matit ja Maijat, piispa kuvaili naurattaen kirkkoväkeä.

Loppulausunnossa huomioitiin myös pitkäjänteinen ympäristöystävällisyyden kehittäminen. Kirkkohallitus olikin myöntänyt Muhoksen seurakunnalle ympäristödiplomin jo viidennen kerran peräkkäin. 

– Muhoksen seurakunta oli vuonna 2004 hiippakuntamme ensimmäinen ympäristödiplomin saanut seurakunta, piispa kehaisi. 

Vaikka talous on vahva, lainaa on otettava

Taloudesta Muhoksen seurakunta on pitänyt hyvää huolta, ja tilinpäätös on ollut kolmena peräkkäisenä vuonna yli 200 000 euroa ylijäämäinen.

Suunnitelmissa on uuden seurakuntatalon rakennuttaminen sekä hautausmaan kunnostusurakka. Niistä seurakunta ei selviä ilman lainaa. 

Uudelle seurakuntatalolle on kaksi mahdollista sijoituspaikkaa: nykyinen tontti tai kulttuurikeskuksen vieressä, pääraitin varrella oleva tontti. Piispa esitti toiveenaan, että seurakuntalaisten ääntä kuultaisiin päätöksenteossa.  

– Toivottavasti Ankkurissa nyt vallitseva henki ja olohuonemaisuus saadaan siirrettyä sinne.

Veroprosentin nosto voi olla tarpeellista

Seurakunnan tuloveroprosentti on nyt 1,55. Mikäli yhdistyminen Utajärven ja Vaalan seurakuntien kanssa toteutuu suunnitellusti, piispan mukaan uuden seurakunnan veroprosenttia kannattaa pohtia tarkkaan. 

– Syntyvän seurakunnan järjestelytoimikunnan kannattaa harkita tarkkaan, mikä olisi sellainen verotaso, ettei heti ensimmäisinä vuosina jouduta säästökuurille, Keskitalo totesi.

Oma näkemyksenään hän esitti, että sopiva taso voisi olla 1,6 prosenttia. 

Ennen kuin kirkkoväki lähetettiin seurakuntataloon katetulle lounaalle, piispa suuntasi sanansa vielä niin Muhoksen, Utajärven kuin Vaalan kirkkovaltuustoille. 

– Toivon, että valtuustot antavat huhtikuussa tukensa muutokselle.

***

Tilastoja Muhoksesta

  • Seurakunnan jäseniä 6929 (31.12.2023)
  • Muhoslaisista 79 % on kirkon jäseniä
  • Seurakuntalaisten keski-ikä on 35 vuotta
  • Muhoslaisista noin 30 % on alaikäisiä

Juttua korjattu keskiviikkona 27.3. klo 8.35: Kuvatekstiin korjattu Aino Ervastin sukunimi. Nimi mainittiin aiemmin virheellisesti Pieskänä. 

Jutun ingressiä korjattu keskiviikkona 27.3. klo 9.49: Kirkossa oli kaikkiaan 220 henkilöä, ei lähes 200, kuten tekstissä aiemmin virheellisesti väitettiin. 


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää