Suoraan kysyttynä: Voiko nainen toimittaa entisaikojen messua?

Muhoksen seurakunta järjestää 12. heinäkuuta messun, jossa palataan entisaikoihin. Messun rakenne eli kaava on vuodelta 1968 ja virsikirja vuodelta 1938. Miksi tällainen messu, kun nykyistäkin messua pidetään joskus nykyihmisille liian vanhanaikaisena, kirkkoherra Jouni Heikkinen?

– Meillä on perinteisesti ollut kesäisin 50 vuotta sitten ripille päässeiden kirkkopyhä, jossa olemme käyttäneet tätä kaavaa ja virsikirjaa. Ne ovat olleet käytössä kun tämän ikäluokan ihmisillä on ollut konfirmaatio. Messun sävelmistö ja virret voivat palautua mieleen nuoruudesta.

– On todennäköistä, ettei kyseistä kirkkopyhää järjestetä tänä kesänä pandemian vuoksi, mutta haluamme tuoda tutuksi perinnettä.

– Perinnemessu-nimitystä emme kuitenkaan käytä, sillä perinnemessussa kaava tulisi olla vanhempi, esimerkiksi 1600- tai 1800-luvulta.

Kuinka tämä nykyistä edeltävä messukaava eroaa tämän päivän kaavasta?

– Suurin ero on messusävelmistössä. Eroa on myös vapaaehtoisten roolissa. Vanhan kaavan mukaan toimitetussa messussa pappi ja kanttori ovat nykyistä suuremmassa osassa, vapaaehtoiset eivät aikaisemmin toimineet esimerkiksi tekstinlukijoina.
– Sen sijaan papin vaatetuksessa tai vaikkapa liturgisissa väreissä ei ole eroja nykyiseen verrattuna.

Vanhan kaavan aikaan naisia ei vielä vihitty papeiksi. Edellyttääkö vanhan kaavan mukaisen messun toimittaminen papilta tiettyä sukupuolta?

– Nainen voi toimittaa vanhan kaavan mukaisen messun aivan samalla tavalla kuin mieskin. Ei tämä kaava rajaa naisia pois.

Kuinka suosittu vanhan kaavan mukainen messu on yleensä ollut?

– Messuun on aikaisemmin kutsuttu kirjeellä heidät, joiden konfirmaatiosta on aikaa 50 vuotta. Yleensä paikalla on ollut 30–40 tuolloin rippikoulun käynyttä ja lisäksi avecit. Messu on kuitenkin ollut avoin kaikille.