Tulevaisuusselonteko puhutti kirkolliskokousta

Kirkolliskokous keskusteli viime viikolla vilkkaasti kirkon tulevaisuusselonteosta: lähetekeskustelussa käytettiin lähes 60 puheenvuoroa.

Kirkon neljättä tulevaisuusselontekoa luonnehdittiin kiinnostavaksi, mutta se herätti myös kysymyksiä: onko kirkon tehtävä julistaa vai kuunnella?

”Siunausten signaalit” poikkeaa kirkon aiemmista tulevaisuusselonteoista: se ei esitä johtopäätöksiä eikä tilastoja, vaan pyrkii ennakoimaan kirkon tulevaisuutta ihmisiä kuuntelemalla.

Siunausten signaalit ovat ajan merkkejä, joita kuuntelemalla kirkko voisi ylläpitää merkityksellisen yhteyden suomalaisiin. 

Aineisto kerättiin yhdessä seurakuntien kanssa eri puolilla Suomea järjestetyissä signaalihuoneissa. “Siunauksen signaalit” perustuu siis kuunteluun ja vuoropuheluun ihmisten kanssa ja toimii näin keskustelunavauksena.

Seksuaaliseen häirintään puututtava hanakammin

Kirkolliskokous päätti pyytää, että Kirkkohallitus vahvistaa puuttumista seksuaaliseen häirintään kirkon työyhteisöissä ja toiminnassa.

Lisäksi Kirkkohallituksen tulee syventää kirkon työntekijöiden osaamista seksuaalisen häirinnän tunnistamisessa, ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa.

Kirkolliskokous piti tärkeänä, että kirkossa ei hyväksytä minkäänlaista seksuaalista tai sukupuolista häirintää. Kirkon toiminnan tulee olla turvallista työntekijöille, luottamushenkilöille, vapaaehtoisille ja seurakuntalaisille.

Kirkolle tuli kahdeksas lähetysjärjestö

Suomen evankelis-luterilainen kirkko sai kahdeksannen lähetysjärjestön, kun kirkolliskokous hyväksyi Evankelisen lähetysyhdistyksen ELY ry:n kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi.

ELY:n juuret ovat evankelisessa herätysliikkeessä. Itsenäisenä järjestönä ELY perustettiin vuonna 2008, kun osa herätysliikkeestä ajautui ulos Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) piiristä pappisvirkaa koskevien näkemyserojen vuoksi.

Tällä hetkellä ELY:llä on kaksi lähetystyöntekijää Venäjällä Inkerin kirkon työyhteydessä, Virossa yksi suomalainen lähetystyöntekijä sekä kolme kansallista työntekijää.

Rahaa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessiin

Kirkolliskokous hyväksyi Kirkon keskusrahaston talousarvion, jossa kirkon ja saamelaisten väliseen totuus- ja sovintoprosessiin liittyvään hankkeeseen varataan 180 000 euron määräraha.

Hanke jatkaa työtä, jota Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tehnyt vuosien varrella saamelaisten sekä saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin aseman vahvistamiseksi.

Prosessissa korostuu sielunhoidollinen ote sekä näkökulma, jota kutsutaan hankkeessa ”jäkälätason” näkökulmaksi. Hankkeessa halutaan kohdata saamelaisia yksilöinä ja yhteisönä saamelaisten kotiseutualueella ja kaupungeissa sekä tarjota turvallista alustaa käsitellä kirkkoon, uskoon ja uskontoon liittyviä kipeitäkin aiheita.

Prosessi haluaa tarjota lisäksi mahdollisuuden jakaa yhdessä myös kaikkea sitä hyvää, mitä ihmiset ovat kokeneet seurakunnan toiminnan kautta.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin on koolla Turun kristillisellä opistolla 7.-11. marraskuuta.