Pääkirjoitus: Uudelle kirkolliskokoukselle ”lentävä” aloitus

Kirkolliskokous uudistui vaaleissa reippaasti niin, että noin 60 prosenttia on uusia edustajia. Joidenkin arvioiden mukaan edustajien kokoonpano muuttui hieman liberaalimpaan suuntaan, ollen suhteessa 51/49 prosenttia. Suhtaudun näihin arvioihin kuitenkin varovasti.

Kirkolliskokous saanee kaudelleen ainakin kaksi isoa asiaa: seurakuntarakenneasian ja avioliittokysymyksen. Viime viikolla piispainkokous teki lähes yksimielisen esityksen kirkolliskokoukselle, että jatkossa kirkossamme olisi kahden teologisesti rinnakkaisen avioliittokäsityksen malli. Papilla olisi mahdollisuus pitäytyä nykyiseen kirkon avioliittokäsitykseen miehen ja naisen liittona. Tälle rinnakkaisena olisi käsitys avioliitosta kahden henkilön välillä. Piispainkokouksen mukaan käsitykset ovat teologisesti eri tavoin perusteltuja ja tämä ratkaisu tukisi kirkon ykseyttä.

Ratkaiseeko esitys avoimen riidan kirkossamme? Minusta ei, päinvastoin. Se herättää paljon kysymyksiä. Valmistelijat tunnustavat, että esitys sisältää teologisen jännitteen – jopa ristiriidan. Kirkko on vuosisatoja eri dokumenteissaan; Katekismus, virsikirja, kirkkokäsikirja, tunnustuskirjat ja erityisesti Raamattu, vedonnut avioliittoon miehen ja naisen liittona. Ne jäävät jatkossakin huutamaan, jos päätös olisi esityksen mukainen.

Onko jännitteinen ja ristiriitainen avioliittomalli uskottava? Mitä ja miten pappi opettaa ja julistaa avioliitosta julkisesti loukkaamatta väistämättä toista kantaa edustavaa? Arvelen, että esitys tulisi hyväksyttäessä tuomaan yhä voimakkaampina riidat seurakuntien arkeen. Kullekin seurakunnalle ja viime kädessä kirkkoherralle jäisi vastuu asian järjestelyistä.

Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kirkkoherra ja kirkolliskokousedustaja