Kirkkovaltuustot sanoivat ”Kyllä” yhdistymiselle

Oulujokilaaksoon syntyy vuoden 2025 alussa hieman yli 10 000 jäsenen seurakunta. Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kirkkovaltuustot olivat myötämielisiä sille, että kolmesta tulee yksi seurakunta.

– Muhoksella seurakuntajaon muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Ei tarvinnut kiistellä eikä äänestellä, oltiin sopuisasti yhtä mieltä, kertoo kirkkoherra Vesa Palokangas.

Hän myöntää hiukan yllättyneensä lopputuloksesta.

– Itse vähän ennakoin, että asia saattaa mennä äänestykseen. Lopputulos osoittaa, että päättäjillä on kypsyyttä.

– Puheenvuoroja toki käytettiin, mutta ne olivat lähinnä asiaa tukevia. Kritiikkiä sai ainoastaan seurakuntien yhdistymisen aikataulu, se koettiin liian nopeaksi.

”Keneltäkään ei olla viemässä mitään pois”

Palokangas kuvailee seurakuntien yhdistymistä järkiavioliitoksi.

– Ei tässä olla viemässä keneltäkään mitään pois. Muutosta ei kannata ajatella heikennyksenä vaan mahdollisuutena johonkin uuteen.

– Meillä muhoslaisilla ei ole mitään hätää, me olemme vakavaraisia. Lähdemme tässä jeesaamaan pienempiä seurakuntia mutta tiedostamme samalla, että myös Muhoksen seurakunnan jäsenmäärä lähivuosina laskee.

Kirkkoherran mukaan Oulun hiippakunnan tuomiokapituli nimeää selvittäjän vielä ennen vuodenvaihdetta.

Selvittäjän ehdotus seurakuntajaon muutoksen toteuttamisesta käsitellään ensi maaliskuussa tuomiokapitulissa ja toukokuussa kirkkohallituksessa. Viipymättä sen jälkeen nimetään järjestelytoimikunta, joka ryhtyy edistämään seurakuntien yhdistymiseen liittyviä käytännön asioita.

Muhoslaiset pysyvät muhoslaisina, vaalalaiset vaalalaisina ja utajärviset utajärvisinä, eihän se tässä yhdistymisessä miksikään muutu.

– Vesa Palokangas

Yhdistymisen toteuttamistapa on tällä hetkellä auki. Palokangas pitää todennäköisimpänä, että selvittäjä esittää vaihtoehtoa, jossa kaikki kolme seurakuntaa lakkautetaan ja niistä muodostetaan kokonaan uusi seurakunta, jolle tulee kokonaan uusi nimi.

– Koska uudella seurakunnalle olisi kolme aluetta, voisivat Muhos, Utajärvi ja Vaala mielestäni jäädä vielä näkyviin seurakunnan nimen yhteyteen ikään kuin alaotsikkoina.

– Muhoslaiset pysyvät muhoslaisina, vaalalaiset vaalalaisina ja utajärviset utajärvisinä, eihän se tässä yhdistymisessä miksikään muutu.

”Äänestystulos kertoo huolesta”

Vaalan kirkkoneuvosto kävi hyvähenkisen ja rakentavan keskustelun, jonka päätteeksi seurakuntajaon muuttamisen puolesta äänesti 9 valtuutettua ja sitä vastaan 5 valtuutettua, kertoo Vaalan vt. kirkkoherra Rainer Väänänen.

Väänäselle tulos ei ollut yllätys:

– Äänet eivät jakaantuneet minkään valtuustoryhmien perusteella, koska meillä seurakuntavaalit olivat sopuvaalit. Osasin silti kirkkovaltuutettujen kanssa käymieni keskustelujen perusteella ennakoida, miten kukin äänestää.

Toiveena jumalanpalvelus omassa kirkossa joka sunnuntai

– Puheenvuoroissa oli päällimmäisenä huolena se, missä muodossa toiminta Vaalassa yhdistymisen jälkeen jatkuu. Vaalalaisten tahtotila on, että pappi alueella säilyy, tuttu viikkotoiminta jatkuu suhteellisen entisellään ja omassa kirkossa on jumalanpalvelus joka sunnuntai.

Väänänen kehuu seurakuntalaisten osallistumista seurakunnan kokoon nähden poikkeuksellisen aktiiviseksi.

– Esimerkiksi nyt syksyllä pidetyssä gospelmessussa oli 50-60 osallistujaa ja tavanomaisena sunnuntaina kirkossa on 30-40 kuulijaa.

Seurakunnan jäsenmäärä laski alle 2000:n tänä syksynä.

Kaipuu vanhaan on inhimillinen piirre

Vaalan kirkkovaltuutettuja puhuttivat lisäksi talousasiat ja kiinteistöt.

– Kun yhdistytään, meillä on yhteinen lompakko ja yhteiset kiinteistöt. Valtuutettuja kiinnosti, miten varoja jaetaan talousarviontekovaiheessa.

Vaalassa toivotaan, että seurakuntien yhdistyttyä huomioidaan väestön ikärakenne.

– Meillä jäsenistö vanhenee, joten tarjonnan tulee olla sen mukaista. Vanhustyöhön pitää satsata.

Väänänen sanoo, että seurakuntajaon uudistuksesta tuskin jää mitään jakolinjoja vaalalaisien välille.

– Mutta usein muutostilanteissa näkyy ihmisten aika inhimillinen piirre, kytemään jää jonkinlainen ikävä vanhaan.  Toivoisin, että seurakuntien liityttyä yhteen toiminta Vaalassa jatkuisi mahdollisimman nykyisenlaisena, se herättäisi luottamusta nyt tehtyyn päätökseen.

Väänänen ajattelee, että seurakuntaliitos puoltaa paikkaansa, koska Vaalan seurakunnan taloudellinen tilanne ei ole kovinkaan hyvä.

– Vaala täyttää kriisiytyvän seurakunnan tunnusmerkit, vaikka palkat ja laskut saadaankin vielä maksettua.

– Maksuvalmiutemme on vain 50–60 päivää. Viime taseeseen vähän yli 1000 euroa rahaa. Tästä vuodesta pitäisi jäädä suurempi tase, koska olemme koettaneet säästää ja karsia.

Vaalassa on esimerkiksi ollut vain yksi suntio ja merkittävää säästöä syntyi, kuin rippikoulut toteutettiin päivärippikouluina.

Vt. kirkkoherra pitää seurakuntien yhdistymistä mahdollisuutena.

– Vaalan ja Utajärven pappi on jatkossa kappalainen. Kappalaiset suunnittelevat ja toteuttavat aluetoimintaa, he turvaavat jumalanpalvelusten ja messujen toteuttamisen. Kun hallinnolliset hommat jäävät pois, papilla jää aikaa enemmän muulle työlle.

”Tärkeä tietää: tuttu toiminta ja tutut työntekijät säilyvät”

Utajärven seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi aloitteen seurakuntarakenteen muutoksesta yksimielisesti, ilman äänestystä.

– Asiasta käytiin hyvää, rakentavaa ja positiivista keskustelua, sanoo Utajärven vs. kirkkoherra Päivi Ollikainen.

– Yhdistymisen hyvinä puolina kirkkovaltuutetut näkivät talouden leveämmät hartiat, työntekijöiden yhteistyömahdollisuudet sekä yhteistyön yleensä.

Ollikaisen mukaan utajärvisillä on toiveena, että seurakunnan palvelut ja toiminnot säilyvät ja että Utajärvellä voitaisiin edelleen vaikuttaa alueellisiin asioihin ja päättää niistä.

– Yhdistymisen tapaa ei vielä tässä vaiheessa päätetty, mutta meille mieluisin vaihtoehto on, että kaikki kolme seurakunnan lakkautetaan ja tilalle perustetaan kokonaan uusi seurakunta, jonka nimi on neutraali ja kaikille tasapuolinen.

Ollikaisen mukaan Utajärven seurakunta odottaa liitokselta hyvää ja toimivaa yhteistyötä. Lopputuloksen toivotaan olevan seurakunta, joka palvelee ihmisiä ja jonka toimintaan seurakuntalaiset voivat edelleen vaikuttaa ja aktiivisesti osallistua.

– Seurakuntalaisille on tärkeää tieto siitä, että seurakunnan toiminnot ja palvelut sekä tutut työntekijät säilyvät mahdollisimman samana yhdistymisen jälkeenkin.