Pienikin seurakunta pärjää, todetaan Hailuodossa

Oulun hiippakunnassa on poikkeuksellisen paljon pieniä seurakuntia. Kaikki eivät selviä omillaan, vaan etsivät elinvoimaa seurakuntaliitoksista.

Pienen Hailuodon seurakunnan kirkkoherra Timo Juntunen myöntää, että seurakunta on taloudellisesti tiukoilla. Yhdistymistä ei kuitenkaan ole ajankohtaista miettiä, sillä yksikään niin sanotuista kriisiytyvän seurakunnan mittareista ei Hailuodossa tällä hetkellä täyty.

– Kirkollisverotulo on pienentynyt, sillä katetaan juuri ja juuri työntekijöiden palkat ja vähän jää muuhunkin. Mutta kun eletään viisaasti niin pärjätään – niinhän piispakin totesi viime vuoden piispantarkastuksessa.

Saaristoseurakunta-aseman perusteella Hailuoto saa vuosittain Kirkkohallitukselta avustusta. Summa vaihtelee, suurimmillaan se ollut 60 000 – 70 000 euroa vuodessa.

Kriisiytyvän seurakunnan mittarit eivät täyty

Seurakunnat seuraavat taloutensa kehitystä sekä hallintonsa ja toimintansa tilaa itse. Jos niin kutsutut kriisiytyvän seurakunnan mittarit toteutuvat, seurakunnan on ryhdyttävä korjaaviin toimiin.

Kriisiytyvän talouden mittari on esimerkiksi tilikauden negatiivinen tulos kolmena peräkkäisenä vuotena tai alle 90 päivän maksuvalmius.

Kriisiytyminen voi ilmetä myös toiminnassa ja hallinnossa. Esimerkiksi seurakunnan toimielimien kokoonpano tai toiminta on puutteellista, seurakunnan perustehtäviä laiminlyödään, seurakunnalta puuttuu toimintasuunnitelma tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen ylläpitoa laiminlyödään.

Tuomiokapitulilta tukea kiinteistöstrategian tekoon

Pienessä seurakuntayksikössä 12 vuotta työskennellyt Juntunen näkee pienuudessa paljon etuja.

– Ihmiset tuntevat toisensa ja seurakunnan työntekijät, työntekijät tuntevat seurakuntalaiset. Seurakuntalaiset ovat tyytyväisiä, kun heillä on oma kirkko ja omat työntekijät ja kun yhteydenotto on mahdollisimman helppoa ja mutkatonta, olipa aiheena ilo tai suru.

– Seurakunnan työntekijät voivat keskittyä olennaiseen eli työhön, johon meidät on koulutettu, kun esimerkiksi taloushallinnon palvelut ostetaan Raahesta ja väestörekisterin pito on ollut jo pitkään Oulussa.

Juntunen on tyytyväinen myös tuomiokapitulilta saatavaan tukeen ja asiantuntija-apuun.

– Olemme saaneet esimerkiksi koulutusavustuksia ja parhaillaan kapitulilta saatu konsultti laatii kiinteistöstrategiaa ja suunnittelee tulevaa kirkkoremonttia.

Veroprosentin korotus olisi huono viesti

Kirkollisveroprosentti Hailuodossa on nyt 1,8 eikä sitä olla nostamassa.

– Korottaminen antaisi ei-toivotun viestin seurakuntalaisille päin. Ihmiset miettivät nyt tarkkaan talouttaan ja moni on tosi lujilla. He voisivat kokea, että kirkkokin on laittamassa heitä ahtaalle.

Hailuodon seurakunnasta eroaa vain muutama ihminen vuodessa. Seurakunnan väkimäärä pienenee kyllä tasaiseen tahtiin, mutta syitä ovat kuolema tai muutto.

– Viime vuosi oli poikkeus: silloin Hailuoto oli hiippakunnan ainoa seurakunta, jossa väkiluku kasvoi, kirkkoherra mainitsee.

Yhteistyö saarella toimii moneen suuntaan

– Seurakunta elää elämäänsä muuttuvissa oloissa. Mahdollisiin seurakuntien yhdistymisiin on paras suhtautua tietynlaisella stoalaisella tyyneydellä, Juntunen sanoo.

Huumorilla kirkkoherra toteaa, että jos yhdistyminen tulisi ajankohtaiseksi, Hailuoto tähyäisi Luulajan suuntaan.

– Hailuodosta on vahvat historialliset yhteydet Ruotsiin, täältä on historian saatossa tehty kalastusmatkoja Ruotsin edustalle.

– Yhdistymistä toiseen seurakuntaan tai muuta suuren mittakaavan yhteistyötä toisen seurakunnan kanssa on vähän vaikea ajatella, olemme niin omanlaisemme yksikkö täällä meren keskellä. Jos kiinteä yhteys mantereelta joskus toteutuu, tilanne toki jossakin määrin muuttuu.

Juntunen ei oikein usko, että esimerkiksi jonkin työalan yhteinen virka mantereen puolella sijaitsevan seurakunnan kanssa olisi toimiva ratkaisu.

– Yhteistyökumppanin ei välttämättä tarvitse olla toinen seurakunta. Meille toimivampi kuvio on yhteistyö saarella jo olevien toimijoiden kanssa. Meillä on yhteistyötä muun muassa kunnan kanssa.

Seurakunta voi elää pitkälle tulevaisuuteen olemalla osa ympäristöään ja kantamalla huolta alueensa ihmisistä, Juntunen uskoo.

– Kirkon tehtävä ei ole yksinomaan sananjulistus vaan myös lähimmäisenrakkaus eri muodoissaan. Se vaatii läsnäoloa ja kuuntelemista ja sen huomaamista, että raha ei ole niin tärkeää kuin ihmiset.

Seurakunnilla on toiminnasta realistiset odotukset

Ei ole maailmanloppu, jos ollaankin taloudellisesti tiukilla, kirkkoherra ajattelee.

– Olemme tottuneet niukkuuteen ja teemme sen, mihin meillä on mahdollisuudet. Kaikki perustoiminta meillä luonnollisesti toteutuu: jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, rippikoulut, diakoniatyö – nimikkolähettityötäkin tuemme pienimuotoisesti.

– Saaressa asuvien tulot ovat muodostuneet pienistä virroista ja saaressa on aina tarvittu kekseliäisyyttä. Seurakunta on osa tätä saaren elämää. Mekin toimimme kuten saaressa toimitaan.

Seurakuntalaiset suhtautuvat seurakunnan toimintamahdollisuuksiin realistisesti.

– Ei meiltä mitään spektaakkeleita odotetakaan. Aina kun saamme järjestettyä jotakin pienellä rahalla tehtyä mutta kekseliästä, siitä iloitaan.

– Ja onhan meilläkin täällä esimerkiksi valoteoksia, Juntunen naurahtaa.

– Valaistu kellotapuli ja tähtitaivas.

• Mitä mieltä olit jutun aiheesta tai jutusta itsestään? Anna palautetta toimitukseen alla olevalla lomakkeella!