Entistä läheisempi seurakunta

Tuoreen seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyn mukaan Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi kaupunkiseurakuntien alueilla. Seurakunnat koettiin myös aiempaa rohkeammiksi, henkilökohtaisemmiksi ja kokeilunhaluisemmiksi.

– Vaikka mielikuvien muutos ei useilla paikkakunnilla ollut erityisen voimakasta, kokonaiskuva muutoksesta on selkeä ja johdonmukainen, sanoo tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä.

Kysely antaa viitteitä siitä, että etenkin nuorimman ikäluokan miesten suhtautuminen kirkkoon on muuttumassa avoimen kiinnostuneeksi ja aiempaa myönteisemmäksi.

Kaikilla yhdellätoista paikkakunnalla, joissa tuloksia voitiin verrata aiempaan kyselyyn, seurakuntien jäsenet kokivat seurakuntansa entistä henkilökohtaisemmaksi ja paria poikkeusta lukuun ottamatta myös rennommaksi, rohkeammaksi ja kokeilunhaluisemmaksi.

Kysely antaa myös viitteitä siitä, että etenkin nuorimman ikäluokan miesten suhtautuminen kirkkoon on muuttumassa avoimen kiinnostuneeksi ja aiempaa myönteisemmäksi.

Kirkko kohdataan usein median kautta

Noin puolet kyselyyn vastanneista sanoi kohtaavansa paikallisseurakuntansa useimmiten median, kuten seurakuntalehtien, muiden lehtien, television tai radion kautta.

Kirkon jäsenistä 60 prosenttia ja kirkkoon kuulumattomistakin 33 prosenttia sanoi kohdanneensa vuoden aikana paikallisseurakuntia tällä tavoin.

Toiseksi yleisin tapa olla tekemissä seurakuntien kanssa ovat vierailut hautausmailla. Lähes puolet vastaajista ilmoitti käyneensä vuoden aikana hautausmaalla.

Noin neljäsosa oli osallistunut kirkollisiin toimituksiin ja viidesosa oli vieraillut seurakunnan kirkossa tai kappelissa.

Noin joka kuudes vastaaja ilmoitti kohdanneensa seurakunnat sosiaalisen median kautta. Kirkon jäsenistä näin ilmoitti joka viides ja kirkkoon kuulumattomista noin joka kymmenes.

Somen kautta kohtaaminen korostui varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä: alle 25-vuotiaista vastaajista neljäsosa sanoi kohdanneensa seurakuntia sosiaalisessa mediassa.

Kirkon tarjoama apu  ja tuki huomioidaan

Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan seurakuntien tekemien asioiden tärkeyttä ja toisaalta niissä onnistumista.

Vastaukset olivat hyvin samanlaisia kuin kaksi vuotta sitten. Vastaajille oli tärkeää, että kirkko pitää huolta vanhuksista ja vähäosaisista, tukee elämän kriiseissä sekä ylläpitää lasten ja nuorten toimintaa. Myös kirkkojen ja hautausmaiden hoitoa arvostetaan.

Kyselyn toimeksiantajana oli 15 paikkakunnan seurakunta tai seurakuntayhtymä: Oulu, Espoo, Helsinki, Hämeenlinna-Vanaja, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Kaarina, Vaasa sekä Vantaa.

Maalis–huhtikuussa toteutettuun sähköiseen kyselyyn vastasi 7 356 yli 18-vuotiasta suomalaista.

Myös kirkkoon kuulumattomat kohtasivat seurakuntia

Oululaisista vastaajista 49 prosentilla oli seurakunnista neutraali mielikuva, 42 prosentilla myönteinen. Kielteinen mielikuva oli 10 prosentilla kyselyyn vastanneista.

Kirkko tavoittaa kyselyn mukaan myös kirkkoon kuulumattomia. Kyselyyn vastanneista kirkkoon kuulumattomista oululaisista 47 prosenttia kertoi kohdanneensa seurakuntia viimeksi kuluneen vuoden aikana mediassa, verkkovälitteisessä tapahtumassa tai verkkoviestinnän kautta.

Kirkkoon kuulumattomista oululaisvastaajista 22 % osallistui viimeksi kuluneen vuoden aikana jumalanpalvelukseen tai seurakunnan tapahtumaan, 18 % osallistui kirkolliseen toimitukseen. Yhdeksän prosenttia kirkkoon kuulumattomista oli saanut seurakunnalta tukea tai keskusteluapua.