Kolumni: Mitä Jeesus tekisi?

Sote-uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tehdä pirstaloituneesta palvelujärjestelmästä asiakaslähtöisempi, tuottaa ihmisille aiempaa parempaa hyvinvointia, parempaa elämää. Tarve on todellinen. Liian usein arjen auttamistyössä tulee tunne, että vaikka yhteiskunnassamme on tälläkin hetkellä paljon apua tarjolla, monen kohdalla apu on riittämätöntä.

Mikä on kirkon rooli hyvinvoinnin edistäjänä? Mikä on sillä saralla kirkon työn ydin, mikä siinä on luovuttamatonta?

Kirkolle on määritelty yhteiskunnassa erityiset tehtävät ja sen odotetaan olevan edustamiensa arvojen pohjalta yhteiskunnallinen vaikuttaja. Sen odotetaan organisaationa ja yhteisönä pitävän erityisesti heikompien puolta.

Hengellisen työn lisäksi henkinen ja aineellinen auttaminen muodostavatkin merkittävän osan seurakuntien työstä. Samoin yhteistyö erilaisissa verkostoissa. Ihmisiä siirtyy luukulta toiselle. Mutta mikä olisi oikea ja ennen kaikkea oikeudenmukainen toimintatapa?

Jeesus kuunteli hänen vastauksensa ja toimi sen mukaan.

Mitä Jeesus tekisi? Mieleen nousee heti ainakin yksi esimerkki. Muistathan sen kertomuksen, jossa Jeesus kysyy sokealta, kerjäämässä olevalta mieheltä: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?”

Miehen elämässä oli varmasti monenlaisia huolia. Jeesus pysähtyi hänen kohdalleen ja pyysi nimeämään asian, johon mies itse toivoi muutosta, kuunteli hänen vastauksensa ja toimi sen mukaan. Mies sai näkönsä takaisin. On todennäköistä, että sen jälkeen moni muukin asia lähti korjaantumaan.

Onnistuneita kohtaamisia tapahtuu myös tänään. Ne eivät yllä otsikoihin, mutta mahdollisuudesta pysähtymiseen ja ihmisten todelliseen kohtaamiseen meidän on pidettävä lujasti kiinni.

Kirjoittaja on diakoniatyöntekijä Karjasillan seurakunnassa.