Pääkirjoitus: Haaste kaikille entisille nuorille

Yhteisöllisyyden voima on valtava. Kun tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään, se luo turvaa. Asetamme mielessämme itsemme osaksi isompaa joukkoa, olipa se perhe, työporukka, harrastusryhmä tai vaikka euroviisufanien maailmanlaajuinen joukko.

Viime viikkoina Suomessa on koettu vahvasti, että olemme suomalaisia. Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli ilahduttavan korkea.

Äänestysvilkkaus kertoo siitä, että koemme pystyvämme vaikuttamaan asioihin. On tärkeää tuntea, että omilla teoilla on merkitystä. Se antaa vahvistuksen sille, että myös minulla itselläni on merkitystä.

Toivottavasti samanlaista intoa vaikuttaa nähdään kirkon Yhteisvastuukeräyksen toteuttamisessa. Tällä kertaa kohteena ovat syrjäytymisvaarassa olevat yksiväiset nuoret.

Helmikuusta vuoden loppuun kestävän keräyksen kohde on siis sellainen, johon valtaosa meistä voi samaistua. Jos emme ole enää nuoria, olemme joskus olleet sellaisia.

Muistamme ajan, jolloin pohdimme paljon sitä, millainen olen, mitä muut minusta ajattelevat ja miten löydän oman paikkani maailmassa. Vaikka ympäröivä maailma muuttuu, nämä ihmisyydelle ja kasvamiselle luonnolliset pohdinnat eivät muutu.

Meillä nuoruuden jo eläneillä on todennäköisesti myös ymmärrystä siitä, kuinka tärkeää jokaisen on löytää oma yhteisönsä. Haastankin kaikki entiset nuoret mukaan kuuntelemaan nuoria heidän ajatuksiaan tyrmäämättä, antamaan tukea ja jakamaan omia kokemuksiaan.

Tärkeää on, että jokainen nuori ymmärtää, että hänellä on merkitystä, hänet hyväksytään. Kun tuntee, että joku on minun puolellani, niin se oma paikkakin kyllä löytyy.

Kirjoittaja on Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja