Pääkirjoitus: Totuus tekee vapaaksi

Ihmiset ovat kaikkina aikoina halunneet tietää, mikä on totta ja mikä ei. ”Mikä on totuus?” Näin kysyi roomalainen maaherra Pontius Pilatuskin Jeesukselta, kun Jeesus sanoi syntyneensä maailmaan todistaakseen totuudesta (Joh. 18:37-38).

Totuuden etsiminen on aina ollut yksi uskontojen ja filosofian perustehtävistä. Totuuden äärimmäinen vastakohta on valhe. Joskus on sanottu, että luulokin asuu aivan valheen naapurina.

Oikean tiedon puute synnyttää helposti ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä, jotka ovat saattaneet johtaa suuriin ristiriitoihin tai onnettomuuksiin.

Moni paha puhe, syrjintä, vaino ja riita – jopa sota – olisi voitu välttää, jos kaikki se informaatio, jota ihmisille on kerrottu, olisi perustunut totuuteen.
Meillä kaikilla on elämässämme tilanteita, jolloin on vaikea erottaa totuus ja valhe toisistaan.

Toisaalta perisynnin vaikutus meissä kristityissäkin saa aikaan sen, että mielellämme kaunistelemme omia lankeemuksiamme tai olemme taipuvaisia levittämään juoruja.

Tässä taistelussa tarvitsemme apua. ”Ohjaa minut totuuteesi ja opeta minua, sinä Jumala, auttajani!” huokasi jo psalminkirjoittaja aikanaan (Ps. 25:5).

Totuutta kuvataan usein armottomaksi ja säälimättömäksi. Kymmenen käskyn lain edessä ihminen pelkää totuutta, sillä tuo laki ottaa kiinni jo pahoista ajatuksista. Jeesus ei kuitenkaan tullut kumoamaan lakia, vaan täyttämään sen ja vapahtamaan ihmiset lain alta armon osallisuuteen. Hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Kristinuskon totuus löytyy Jumalan sanasta. Jeesus sanoi seuraajilleen: ”Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” (Joh. 8:31-32)

Kirjoittaja on Lumijoen vs. kirkkoherra