Tekeillä Vanhan testamentin käännös nykysuomalaiselle avautuvalla kielellä

Miten tuottaa tekstiä, joka on mahdollisimman uskollinen alkutekstille mutta samalla elävää ja nykysuomalaiselle avautuvaa kieltä?

Tämän kysymyksen parissa tieteellisen raamatuntutkimuksen eli eksegetiikan asiantuntija Hanna Vanonen on työskennellyt Suomen Pipliaseurassa kohta vuoden päivät – ja työskentelee myös viisi tulevaa vuotta.

Vanonen kääntää Vanhaa testamenttia tiiviissä yhteistyössä kääntäjäparinsa Tuomas Juntusen kanssa. Vanonen tekee raakakäännöksen alkukielistä, hepreasta ja arameasta. Kieliasiantuntija Juntusen tehtävänä on muokata raakakäännös sujuvalle suomen kielelle.

VT käännetään käyttäjälähtöisesti

Vanhan testamentin käännöshanke on jatkoa kaksi vuotta sitten päättyneelle Uuden testamentin käännöshankkeelle.

Vanha testamentti käännetään alkukielistä mobilikäyttäjille samoilla periaatteilla kuin Uusi testamentti: käyttäjälähtöisesti.

– Haemme käännökseen luontevaa kieltä, jota noin parikymppinenkin suomalainen ymmärtää. Tavoitteena on tuottaa rikasta suomea, jossa välittyvät alkukielen tyyli ja merkitykset.

Uusi käännös ei korvaa kirkkoraamattua

Vanonen korostaa, että nyt tekeillä olevan uuden käännöksen ei ole tarkoitus korvata nykyistä kirkkoraamattua, jonka käännös on vuodelta 1992.

– Kirkkoraamattu on tehty käytettäväksi jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa. Uusi käännös tehdään mobiilikäyttäjille. Se antaa kääntämiseen vapauksia.

Vapauksilla ei kuitenkaan tarkoiteta ”vähän sinnepäin” kääntämistä.

– Pysymme uskollisena tekstin intentiolle eli sille, mitä tekstillä on alun perinkin ollut tarkoitus sanoa.

– Olen kokenut, että minulla työparini kanssa on ollut aika lailla vapaat kädet. Olemme saattaneet heittää käännösehdotukseen vähän erikoisempiakin ideoita. Niistä sitten keskustellaan käännöstyön ohjausryhmän kanssa. Joskus jatkamme idean viilaamista, joskus ideat torpataan.

”On etuoikeus tutkia näitä tekstejä kuusi vuotta”

Vanhan testamentin käännöksen on tarkoitus valmistua viimeistään vuonna 2028. Psalmit aiotaan julkaista jo hankkeen puolivälissä, vuonna 2024.

Kahden kääntäjäparin ja 7-jäsenisen ohjausryhmän tekemiset on suunniteltu ja aikataulutettu tarkkaan.

– Tällä hetkellä olemme pysyneet hiukan edellä aikataulua. Se jättää pelivaraa esimerkiksi sairastumisten varalle.

– Joku on ihmetellyt, miten aion jaksaa tehdä tätä kuusi vuotta. Itsestäni tuntuu etuoikeudelta käyttää näin pitkä aika Vanhan testamentin ydintekstejä tutkien. Ja onhan hanke omalla tavallaan historiallinenkin: raamatunkäännöksiä tehdään verrattain harvoin.

– Itselleni on ollut mukava yllätys huomata, että Vanhan testamentin käännöstyö tuntuu kiinnostavan isoa joukkoa ihmisiä.

Kääntämistä 20-vuotiaan kielentajun mukaan

Käännöstyötä tekevillä on koko ajan mielessä kääntäjien avuksi luotu 20-vuotias mallilukija, joka lukisi Vanhaa testamenttia todennäköisesti mobiililaitteen kautta eikä välttämättä tarttuisi painettuun kirjaan.

Käännöstä testataan kaikenikäisillä lukijoilla, mutta erityisesti pidetään huolta siitä, että palautetta saadaan 15–35-vuotiailta. Testaamista tehdään läpi koko käännösprosessin.

Testilukijoita on löytynyt yliopistojen ja seurakuntien kautta ja mahdollisuus toimia testilukijana avataan laajemmallekin joukolle suomalaisia.

Testilukijoita ohjataan tarttumaan tiettyihin, ymmärrettävyyteen liittyviin seikkoihin:

– Testilukijoita pyydetään esimerkiksi arvioimaan, voiko käännetyn tekstikohdan ymmärtää useammalla kuin yhdellä tavalla. Tai heiltä kysytään, kuinka sujuvana he pitävät jonkin tietyn tekstikohdan dialogia. Testilukijoilta saatetaan myös pyytää näkemystä siitä, sopiiko käännökseen valittu kieli tyyliltään Raamattuun.

Kuuluuko Raamatun kuulostaa vaikealta?

Moni maallikko kokee Raamatun kielen vaikeaselkoiseksi. Vanosen mukaan Raamatun lukemisessa auttaa harjaantuminen: se, että lukee sitä paljon.

Raamatun tekstien ymmärtämistä voi auttaa myös se, että ei juutu mielikuviin tai ennakkokäsityksiin.

Kun ihminen kokee vaikkapa nykytaiteen tai nykymusiikin vaikeaksi, häntä neuvotaan unohtamaan pakonomainen halu ymmärtää. Riittää että hakeutuu teosten äärelle ja tutustuu niihin. Sama pätee Vanosen mukaan Raamatun lukemiseen.

– Vanhan testamentin kirjojen ääreen voi pysähtyä samalla tavalla, suhtautuen niihin teoksina.

Jo ennen kuin tuli mukaan VT2028 -hankkeeseen Vanonen oli tekemisissä kielen ymmärrettävyyden kanssa.

– Olen toiminut seurakuntapappina ja siinäkin työssä piti miettiä, miten sanoittaa asioita ymmärrettävästi.

Pappina, yliopistotutkijana ja kouluttajana Hanna Vanonen on monta kertaa kuullut ihmisten miettivän, onko teksti enää pyhää, jos se on kovin ymmärrettävää.

– Meillä on taipumusta ajatella, että pyhä ja erityinen on jotakin vähän käsittämätöntä.

Vanonen muistaa, kuinka yliopisto-opiskelijat kommentoivat pari vuotta sitten Uuden testamentin uutta käännöstä.

– Jotkut opiskelijoista jopa sanoivat pitävänsä enemmän vanhasta käännöksestä, vaikka ymmärsivätkin sitä huonommin. Vanha koukeroisempi kieli vain kuulosti heistä jollakin tapaa ”oikeammalta”. Moni oli sitä mieltä, että Raamatun kuuluukin kuulostaa vähän vaikealta.

Käännösesimerkki 1. Samuelin kirjasta

Tältä näyttää eksegeetin tekemä ”kirjaimellinen” pohjakäännös ja siitä muotoiltu raakakäännös ensimmäisen Samuelin kirjan luvun 20 jakeista 1–4:

1 Ja pakeni Daavid Najotista Ramassa ja tuli ja sanoi Jonatanin edessä: Mitä olen tehnyt ja mikä väärä tekoni ja mikä väärin tekemiseni sinun isäsi edessä, että etsivä minun elämänvoimaani? 2 Ja hän sanoi hänelle: Pois se, et sinä kuole! Katso, ei tee isäni suurta asiaa tai pientä asiaa ja ei paljasta korvaani. Ja miksi piilottaisi minun isäni minulta tämän asian? Ei ole tämä. 3 Ja vannoi vielä Daavid ja sanoi: Totisesti tietää sinun isäsi, että olen löytänyt suosion silmissäsi. Ja hän sanoo: Älköön tietäkö tätä Jonatan, ettei hän huolestuisi. Mutta elävä Jahve ja elävä sinun elämänvoimasi: kuin askel minun ja kuoleman välissä. 4 Ja sanoi Jonatan Daavidille: Mitä sanoo elämänvoimasi, niin minä teen sinulle.

Tässä on suomen kielen asiantuntijan muotoilema teksti samasta tekstikohdasta. Kyseessä on luonnos, ei vielä lopullinen teksti:

1 Daavid pakeni Raman Najotista, meni Jonatanin luokse ja kysyi: »Mitä pahaa minä olen tehnyt isällesi, kun hän yrittää saada minut hengiltä? Mihin rikokseen olen syyllistynyt?» 2 »Älä höpise, ei sinua kukaan tapa!» Jonatan vastasi. »Isä ei tee mitään kertomatta ensin minulle. Miksi hän salaisi minulta tämän asian? Ei tuossa ole mitään perää.» 3 Daavid vänkäsi vastaan: »Totta kai isäsi tajuaa, ettei tästä sinulle kannata puhua. Mehän olemme ystäviä. Jumalan tähden, minä olen takuulla vain askeleen päässä kuolemasta!» 4 »Teen puolestasi mitä vain», Jonatan lupasi.

Luvassa avoimia nettitestauksia

Vanha testamentti on Raamattuun kuuluva 39 kirjan kokoelma, joka on kirjoitettu noin 800–160 eKr. Kokoelma saavutti lopullisen muotonsa noin 100 jKr.

Vanha testamentti käännetään Raamatun hepreasta ja arameasta. Nyt ei tehdä uusittua käännöstä jonkin aiemman suomennoksen pohjalta vaan täysin uusi käännös lähtien alkukielestä.

VT2028-hankkeessa työskentelee kaksi kääntäjäparia. Seitsemänhenkinen ekumeeninen ohjausryhmä linjaa käännösperiaatteita yhdessä kääntäjien ja Suomen Pipliaseuran hankejohtoryhmän kanssa. Ohjausryhmä myös kommentoi kaikki käännösjaksot.

Vuonna 2020 valmistuneen, mobiilikäyttöön tarkoitetun Uuden testamentin käännöksestä saatiin palautetta lähes 3000 testaajalta. Raamatunkäännöstyössä näin laaja testaaminen tavallisten lukijoiden avulla on uusi menetelmä. Myös Vanhan testamentin käännökselle on suunnitteilla avoimia nettitestauksia.

Lopullisen käännöksen hyväksyy Suomen Pipliaseura.