Kirkon ruotsinkielinen työ ulottuu Ouluun saakka

Pääsiäisestä pääsee nauttimaan Oulussa myös ruotsin kielellä. Sofia seurakuntakeskuksessa järjestettävässä pääsiäishartaudessa on mukana Kirkkohallituksen ruotsinkielisen keskuksen johtaja Sixten Ekstrand.

– Luvassa on perinteinen hartaus, jossa lauletaan virsiä ja juodaan kirkkokahvit. Lisäksi kerron tapahtuman aikana seurakuntalaisille tarkemmin kirkon ruotsinkielisestä työstä.

Hartauteen ovat tervetulleita myös suomenkieliset, jotka haluavat kuulla kirkon sanomaa ruotsin kielellä tai harjoitella kieltä tämänkaltaisen kielikylvyn avulla, Ekstrand kertoo.

Oulu on yksikielisaarekkeista

Ruotsinkielinen keskus vastaa niin sanotuista kielisaarekkeista, joita ovat Oulun lisäksi Lahti, Pori, Kotka, Jyväskylä sekä Helsingin ympäristökunnista Klaukkala, Nurmijärvi, Vihti ja Tuusula.

Tavoitteena on järjestää Oulussa kolme ruotsinkielistä tapahtumaa vuodessa.

Kielisaarekkeella tarkoitetaan juridisesti yksikielistä suomenkielistä kuntaa, jossa on ruotsinkielinen vähemmistö. Yleisimmin kielisaarekkeen vähimmäisvaatimuksena on se, että paikkakunnalla on ruotsinkielinen koulu.

Ruotsinkielisen keskuksen tavoitteena on järjestää Oulussa kolme ruotsinkielistä tapahtumaa vuodessa. Tapahtumat sijoittuvat suurimpien kirkollisten pyhien eli joulun, pyhäinpäivän ja pääsiäisen yhteyteen.

Äidinkieli on myös uskon kieli

Suomen evankelisluterilaisen kirkon Kirkkohallituksessa toimii ruotsinkielinen yksikkö, Kirkon ruotsinkielisen työn keskus. Keskus vastaa kirkon ruotsinkielisistä radio- ja tv-jumalanpalveluksista sekä viestinnästä. Lisäksi keskus tarjoaa erilaista asiantuntijatoimintaa.

– Pystymme tarjoamaan laajasti erilaisia palveluita ruotsiksi. Näitä ovat muun muassa nuoriso- ja aikuistyön asiantuntijat, kuurojen ja kehitysvammaisten pappi sekä ruotsinkielinen palveleva puhelin.

Ekstrand kertoo, että omalla äidinkielellä saatavan kirkollisen palvelun merkitys seurakuntalaiselle on suuri.

– Joskus on sanottu, että äidinkieli on myös uskon kieli. Olen huomannut tämän sekä Suomessa että ulkomailla: esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa järjestetyt suomen- ja ruotsinkieliset jumalanpalvelukset tai yhteislaulutapahtumat ovat aina täynnä.

Omalla äidinkielellä saatavan kirkollisen palvelun merkitys seurakuntalaiselle on suuri.

Ruotsinkielisen työn keskuksessa työskentelee 16 työntekijää. On päivänselvää, että he eivät ehdi olla mukana kaikkien paikkakuntien ja kielisaarekkeiden päivittäisessä toiminnassa.

– Suomessa on runsaasti ruotsia puhuvia pappeja. Esimerkiksi Porissa, Kotkassa ja Jyväskylässä seurakunnat pärjäävät paikallisten pappien kielitaidolla erinomaisesti, Ekstrand kehaisee.

Oulun papisto saa Ekstrandilta niin ikään tunnustusta.

– Oulun kapitulin uusi hiippakuntadekaani Juha Rauhala on kaksikielinen ja toiminut kirkkoherrana Haaparannassa. Hän on auttanut meitä valtavan paljon. Myös tuomiorovasti Satu Saarinen puhuu ruotsia äärimmäisen hyvin. Hän pitää muun muassa yhteyttä Svenska Privatskolan i Uleåborgiin ja järjestää siellä esimerkiksi koulujumalanpalveluksia.

Ruotsinkielinen pääsiäishartaus Sofia seurakuntakeskuksessa sunnuntaina 2.4. klo 14.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit antaa palautetta täältä.

Lue myös:

Sanan ”pääsiäinen” loi kirjakielemme isä Mikael Agricola

Yhteistä pappeutta 35 vuotta