Leikkaukset sosiaaliturvaan huolettavat diakoniatyöntekijöitä

Kirkon diakoniatyöntekijät ilmaisevat huolensa suomalaisten sosiaaliturvaan suunnitelluista isoista leikkauksista.

Hallitus on esittänyt leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Lisäksi merkittävään osaan sosiaaliturvaetuuksia jätettäisiin tekemättä indeksikorotukset, mikä heikentäisi etuuksien ostovoimaa.

Lokakuussa tehtyyn kyselyyn vastanneista diakoniatyöntekijöistä yli 90 prosenttia ennakoi, että suunniteltujen toimien seurauksena toimeentulotukiasiakkaiden määrä ja mielenterveysongelmat lisääntyvät ja eriarvoisuus kasvaa.

Diakoniatyöntekijät arvioivat, että haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien ihmisten ahdistuneisuus ja toivottomuus lisääntyvät, luottamus tulevaisuuteen heikkenee ja köyhyys aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia ongelmia kuten levottomuutta, väkivaltaa ja rikollisuuden lisääntymistä.

Erityistä huolta he kantavat lapsista, jotka eivät itse voi vaikuttaa perheensä taloustilanteeseen.

– Diakoniatyöntekijät pelkäävät, että nyt tehtävien leikkausten kustannukset ovat suuremmat kuin niillä aikaansaadut säästöt, kiteyttää diakoniatyön asiantuntija Tiina Saarela Kirkkohallituksesta.

Talousavun tarve kasvaa edelleen

Esimerkiksi Tuiran seurakunnassa diakoniatyön kohtaamien taloudellisen avun asiakkaiden määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia.

– Tänä vuonna on tähän mennessä tullut jo 118 täysin uutta asiakasta, jotka eivät ole koskaan aiemmin saaneet meiltä taloudellista avustusta, sanoo johtava diakonian viranhaltija Heli Mattila.

– Tälle vuodelle on vielä muutama taloudellisen avun hakemisen vastaanottopäivä jäljellä. Näyttää siltä, että uusien talousasiakkaiden määrä ylittää viimevuotisen.

– Lisäksi vastaanotolla käy suurin osa vanhoista talousasiakkaista, joiden taloustilanne ei syystä tai toisesta muutu paremmaksi.

Lapsiperheistä kannetaan huolta valtakunnan tasolla ja ihan syystäkin, Mattila sanoo. Tuirassa taloudellista apua hakevista talouksista noin 20 prosenttia on lapsiperheitä. Iso osa on yhden vanhemman perheitä.

Avustusvarat ja työntekijät eivät riitä kun avuntarve kasvaa

Koska diakoniatyöntekijöitä ei olisi riittänyt ottamaan vastaan kaikkia alueen taloudellisen avun hakijoita, avustamisen käytänteitä on Tuirassa parina viime vuonna uudistettu.

Yksi ja sama hakija ei pääse taloudellisen avun vastaanotolle enää kahta–kolmea kertaa vuodessa, kuten takavuosina. Vastaanottoajan saa vain kerran vuodessa, mutta avustus on kerralla euromääräisesti isompi kuin aiemmin.

– Ruokailutilaisuuksia Tuiran alueella on lisätty ja uutena työmuotona on kehitetty niin sanottu ruokakomero. Asiakas saa itse valita, mitä tuotteita ottaa Tuiran kirkolle hankituista elintarvikkeista. Näin vastaanottoaikoja on riittänyt uusille talousasiakkaille ja heille, joilla on ollut päällä akuutti taloudellinen kriisi, Mattila kertoo.

– Lisäksi yksi diakoniatyöntekijän virka siirrettiin Pateniemen alueelta Tuiran kirkolle, koska suurin osa taloudellisen avun hakijoista tulee tällä hetkellä Tuiran, Koskela-Toppilan ja Puolivälinkankaan asuinalueilta,  jossa ei aikaisemmin ollut varsinaista omaa diakoniatyöntekijää perustyössä.

Jos uusien asiakkaiden määrä kasvaa nykyistä tahtia, diakoniatyön avustusvarat ja työntekijät eivät riitä.

Heli Mattila pelkää, että uusien asiakkaiden määrä kasvaa nykyistä tahtia myös tulevina vuosina.

– Siinä tapauksessa joudumme entistä vaikeampaan tilanteeseen: avustusvarat ja työntekijät eivät riitä. Ainakin isommissa seurakunnissa työn tekemisen tapaa joudutaan muuttamaan jatkossakin, jotta pystymme auttamaan uusia asiakkaita ja niitä, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa, Mattila ennakoi.

Miten työn käytäntöjä jatkossa muutetaan riippuu Mattilan mukaan siitä, miten tilanne kehittyy Tuiran seurakunnan alueella ja muissa Oulun seurakunnissa. 

– Paljon riippuu myös siitä, kuinka paljon kirkko pystyy antamaan kirkon verovaroja diakoniseen taloudelliseen avustustyöhön. Sen tiedän, että uusia diakoniatyöntekijöiden virkoja ei kovin helposti nykyisessä taloustilanteessa perusteta eli työntekijäresurssi todennäköisesti pysyy ennallaan.

Kaikkinainen muukin auttamistyö on lisääntynyt. Esimerkiksi keskusteluapua pyydetään nykyisin entistä useammin.

Mattila muistuttaa, että taloudellinen avustaminen diakoniatyöltä on tarkoitettu tilapäiseksi, ei säännölliseksi.

– Yhteiskunnan etuuksien pitäisi olla sen verran suuria, että ihmisellä olisi oikeasti mahdollisuus selvitä pakollisista kuluista ilman että pitää turvautua erilaisiin hätäavustuksiin.

Yhä useammalla taloushuolten taustalla on peliongelma

Talousavun hakemisen syyt ovat Mattilan mukaan ennallaan: pienet tai hakematta jääneet sosiaalietuudet, avo- tai avioerot, yllättävät suuret laskut, muuttokustannukset ja niin edelleen.

– Jonkinlaiseksi trendiksi nostaisin sen, että taloushuolet aiheutuvat enenevässä määrin peliongelmista.

– Oma taloudenhallinta ei ole kaikille itsestäänselvyys. Diakoniatyöntekijät antavatkin vastaanotoillaan ohjeita siihen, miten rahat riittäisivät paremmin jatkossa pakollisiin kulueriin.

Diakonia on muutakin kuin talousavun antamista

Mattila korostaa, että diakoniatyö on paljon muutakin kuin vain taloudellista auttamista.

– Kaikkinainen muukin auttamistyö on lisääntynyt. Esimerkiksi keskusteluapua pyydetään nykyisin entistä useammin, koska julkiselle puolelle on niin kovat jonot.

Myös ruoka-avun tarve näkyy. Diakoniatyön ruokailuissa on käynyt kesän lopusta saakka tavallista enemmän syöjiä.

• Kerro palautetta toimitukseen alla olevalla lomakkeella.